Tietopankit

Joukkosi eessä

Komentaja Kari T Huhtalan 27.4.2020 julkaistun kirjan ”Joukkosi eessä – 1939-1945 menehtyneet kadettiupseerit ja kadetit” ohella on julkaistu Kadettikunnan tietopankki ”Joukkosi eessä”.

Yleisesikuntakomentaja Kari T Huhtalan pitkäaikaisen ja harrastetyönä toteutetun tutkimuksen ”Joukkosi eessä – 1939-1945 menehtyneet kadettiupseerit ja kadetit” pohjalta tehty tietopankki on arvokas kunnianosoitus aikaisemmille upseerisukupolville, jotka ovat täyttäneet Kadettilupauksensa ja antaneet henkensä Isänmaan puolesta.

Constantem decorat honor – Kunnia kestävän palkka.

Linkki Joukkosi eessä -tietopankkiin

Turvallisuuspolitiikan tietopankki

Perinteisellä turvallisuuskäsitteellä ymmärretään valtion ulkoista ja sisäistä turvallisuutta.

Laaja turvallisuuskäsite pitää sisällään edellisten lisäksi yhteiskunnallisen, taloudellisen sekä ympäristöä ja kansalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia koskevan ulottuvuuden.

Turvallisuuspolitiikka kattaa puolustuspolitiikan ja maanpuolustuksen lisäksi ulkopolitiikan, talouspolitiikan ja yhteiskuntapolitiikan (muun muassa sisäisen turvallisuuden) aloja.

Linkki Turvallisuuspolitiikan tietopankkiin.

Maailman muutos ja Suomi 1990-2010

Kaksi maailmansotaa ja niitä seurannut kylmä sota alkoivat 1900-luvulla Euroopasta ja aiheuttivat sille suurta tuhoa. Kun Euroopan tilanne vihdoin rauhoittui, maailmanpolitiikan painopiste oli jo siirtymässä muualle.

Suuri kysymys 2000-luvun alussa kuuluu: kuinka läntinen Eurooppa – ja Suomi sen mukana – kykenee sopeutumaan maailmanpolitiikan ja -talouden uusien valta keskusten syntyyn ja erityisesti Aasian suurvaltojen nousuun?

Maailman muutos ja Suomi on valaiseva yleisesitys maailman ja Euroopan muuttumisesta sekä kehityksen logiikasta. Perehtymättä näihin perusteisiin on mahdotonta ennakoida tulevaisuutta ja käyttää hyväksi sen tarjoamia mahdollisuuksia.

Tietopankki on tarkoitettu opiskelijoille sekä kaikille Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä kiinnostuneille.

Linkki Maailman muutos ja Suomi -tietopankkiin.

Suomi kylmässä sodassa

Mitkä syyt johtivat suurvaltojen riitaantumiseen ja kylmään sotaan toisen maailmansodan jälkeen? Miten Suomi asettui “Paasikiven linjalle”?
Sijainti idän ja lännen blokkien välimaastossa kytki Suomen mukaan kriiseihin, joita kylmän sodan aikana sattui useita. Presidentti Urho Kekkosen kaudella kehittyi turvallisuuspolitiikan oppi, jonka puitteissa pyrittiin yhdistämään ulkopolitiikka ja maanpuolustus toimivaksi kokonaisuudeksi.
Suomi kylmässä sodassa selvittää Suomen aseman kehittymistä kansainvälisten tapahtumien kehyksessä. Teoksessa hyödynnetään uusinta tutkimusta ja muuta viime vuosina käyttöön saatua lähdeaineistoa.

Linkki Suomi kylmässä sodassa -tietopankkiin.

Veteraanien Perintö – Arvet efter Veterarerna

Veteraanien perintö -projektiin sisältyvät tämän verkkosivuston lisäksi muun muassa:

  • Itsenäinen Isänmaa (DVD, sisältää dokumenttisarjan Suomen vapaussota 1918, Talvisodasta Jatkosotaan, Jatkosota – Talvisodan seuraus, Vaaran vuodet 1944-1948 ja Veteraanien perintö)
  • Isämaan puolustustajat – Mannerheim-ristin ritarit (DVD)
  • Suuri torjuntavoitto (DVD)
  • Viipurinlahti 1944 (DVD)

Ohjelma kertoo Suomen 1900-luvun selviytymiskertomuksen, jossa veteraanisukupolvella oli ratkaiseva osa.

Historiaa voi lähestyä kolmelta tarkastelutasolta: maailmantapahtumista, Suomen tapahtumista ja maanpuolustuksen tapahtumista. Historiaa voi syventää veteraanien kertomuksilla.

Kaksi maailmansotaa ja niitä seurannut kylmä sota alkoivat 1900-luvulla Euroopasta ja aiheuttivat sille suurta tuhoa. Kun Euroopan tilanne vihdoin rauhoittui, maailmanpolitiikan painopiste oli jo siirtymässä muualle.

Suuri kysymys 2000-luvun alussa kuuluu: kuinka läntinen Eurooppa – ja Suomi sen mukana – kykenee sopeutumaan maailmanpolitiikan ja -talouden uusien valta keskusten syntyyn ja erityisesti Aasian suurvaltojen nousuun?

Maailman muutos ja Suomi on valaiseva yleisesitys maailman ja Euroopan muuttumisesta sekä kehityksen logiikasta. Perehtymättä näihin perusteisiin on mahdotonta ennakoida tulevaisuutta ja käyttää hyväksi sen tarjoamia mahdollisuuksia.

Sivusto on tarkoitettu opiskelijoille sekä kaikille Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä kiinnostuneille.

Linkki Veteraanien perintö -tietopankkiin / Länken till Arvet efter veteranerna databank.

Suomen marsalkka Mannerheimin metsästysmaja – Marskin Maja

 

Suomen marsalkka Mannerheimin metsästysmaja eli Marskin Maja on suomalaisten sotilaiden ylipäällikölleen Suomen marsalkka C.G.Mannerheimille jatkosodan aikana rakentama ja lahjaksi antama metsästysmaja marsalkan täyttäessä 75 vuotta vuonna 1942.

Maja rakennettiin Suomen valtakunnanrajan itäpuolelle. Jatkosodan loppuvaiheessa vuonna 1944 se siirrettiin purettuna Suomen puolelle ja pystytettiin seuraavana vuonna uudelleen Lopelle Punelian järven rannalle. Nykyisin maja on avoinna myös yleisölle ja se tarjoaa monipuolisia palveluja.

Majan valmistuttua Lopelle marsalkka kävi siellä useita kertoja. Viimeisen kerran Mannerheim oli majalla varhain keväällä 1948. Hän oli jo muutamaa kuukautta aikaisemmin lahjoittanut majan kalustoineen Suomen Yleiselle Metsästäjäliitolle. Liitto totesi muutamien vuosien kuluttua, ettei se pystynyt ylläpitämään majaa.

Vuonna 1957  JääkäriliittoKadettikuntaReserviupseeriliitto ja Upseeriliitto päättivät yhdessä ottaa vastuun majasta ja perustivat Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry:n. Yhdistyksen hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi yli neljä vuosikymmentä jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth.

Vuonna 1959 maja avattiin yleisölle. Myöhemmin rakennettiin yleisöä varten erillinen kahvilarakennus. Marskin Majan kokonaisuuteen kuuluu myös vuonna 1992 avattu kenttävartiomuseo.

Linkki Suomen marsalkka Mannerheimin metsästysmaja – Marskin Maja sivustoon.