Tietopankit
Joukkosi eessä
Komentaja Kari T Huhtalan 27.4.2020 julkaistun kirjan ”Joukkosi eessä – 1939-1945 menehtyneet kadettiupseerit ja kadetit” (linkki)” ohella on julkaistu Kadettikunnan tietopankki ”Joukkosi eessä”.
Yleisesikuntakomentaja Kari T Huhtalan pitkäaikaisen ja harrastetyönä toteutetun tutkimuksen ”Joukkosi eessä – 1939-1945 menehtyneet kadettiupseerit ja kadetit” pohjalta tehty tietopankki on arvokas kunnianosoitus aikaisemmille upseerisukupolville, jotka ovat täyttäneet Kadettilupauksensa ja antaneet henkensä Isänmaan puolesta.
Linkki Joukkosi eessä -tietopankkiin
***
”Joukkosi eessä – 1939-1945 menehtyneet kadettiupseerit ja kadetit” -kirja sai jatkoa Kadettikunnan syyskokouksessa 23.10.2021 julkaistulla Huhtalan teoksella ”Kumpujen kätköistä – 1939–1945 menehtyneiden kadettiupseerien ja kadettien hautapaikat”.
Huhtalan mittavan tutkimus- ja kirjoitustyön tuloksena kirja arvokas kunnianosoitus aikaisemmille upseerisukupolville, jotka ovat täyttäneet Kadettilupauksensa ja antaneet henkensä Isänmaan puolesta.
Kirja on luettavissa PDF-versiona tästä linkistä ja FlipBook-versiona tästä linkistä (tässä versiossa näkymän suurennus tapahtuu hiiren rullaa pyörittämällä).
Turvallisuuspolitiikan tietopankki – Säkerhetspolitiska databanken
Perinteisellä turvallisuuskäsitteellä ymmärretään valtion ulkoista ja sisäistä turvallisuutta.
Laaja turvallisuuskäsite pitää sisällään edellisten lisäksi yhteiskunnallisen, taloudellisen sekä ympäristöä ja kansalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia koskevan ulottuvuuden.
Turvallisuuspolitiikka kattaa puolustuspolitiikan ja maanpuolustuksen lisäksi ulkopolitiikan, talouspolitiikan ja yhteiskuntapolitiikan (muun muassa sisäisen turvallisuuden) aloja.
Linkki Turvallisuuspolitiikan tietopankkiin / Länken till Säkerhetspolitiska databanken.
***
Suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen 4.4.2023. Turvallisuuspolitiikan tietopankin tekstiosuudet (erityisesti ”Suomi”-valikko) ovat Nato-jäsenyyttä edeltävältä ajalta. Kartat on päivitetty. Nato-jäsenyyden vaikutukset teksteihin otetaan huomioon vuoden 2023 aikana tehtävässä tietopankin päivityksessä. Lisätietoa jäsenyydestä tästä linkistä.
Finland blev medlem i Nato den 4 april 2023. Textavsnitten i den säkerhetspolitiska databanken (särskilt menyn ”Finland”) är från perioden före NATO-medlemskapet. Effekterna av NATO-medlemskapet kommer att beaktas i uppdateringen av databankens texter under 2023. Kartorna har uppdaterats. Mer information om medlemskap på denna länk.
Maailman muutos ja Suomi 1990-2010
”Maailman muutos ja Suomi 1990-2010” julkaistiin vuonna 2011 monipuolisena multimediaoppimisympäristönä opetuksen tueksi. Vuonna 2023 tehdyssä päivityksessä alkuperäinen materiaali vietiin uuteen alustaan nettisivustoksi. Samalla tietopankin materiaali ryhmiteltiin uudelleen mm. alavalikkoja yhdistämällä luettavuuden ja selaamisen helpottamiseksi.
***
Maailmanlaajuista, kahden vastakkaisen blokin välistä valtakamppailua, ”kylmän sodan” kautta, kesti yli neljä vuosikymmentä, joten on ymmärrettävää, että sen jälkeisiä tapahtumia yhä verrataan tuohon aikaan. Tällöin on aiheellista kiinnittää huomiota siihen, kuinka perustavasti olosuhteet ovat viime vuosina muuttuneet Suomen lähialueilla Euroopassa, ja miten maailman valtasuhteiden vastakäynnistynyt muutos tulee vaikuttamaan Euroopan ja Suomen asemaan.
Sivusto on tarkoitettu opiskelijoille sekä kaikille Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä kiinnostuneille. Sivuston käyttäjän kannattaa huomioida, että siinä esitetyt kehitysnäkymät perustuvat 2010-luvun alun tilanteeseen ja niiden pohjalta tehtyihin arvioihin.
Suomi kylmässä sodassa
“Suomi kylmässä sodassa” -tietopankin tarkoituksena on antaa yleiskuvaus kylmän sodan synnystä ja kehityksestä sekä arvioida Suomen aseman muutosta turvallisuuspolitiikan näkökulmasta katsottuna. Suomi kylmässä sodassa selvittää Suomen aseman kehittymistä kansainvälisten tapahtumien kehyksessä.
Mitkä syyt johtivat suurvaltojen riitaantumiseen ja kylmään sotaan toisen maailmansodan jälkeen? Miten Suomi asettui “Paasikiven linjalle”? Sijainti idän ja lännen blokkien välimaastossa kytki Suomen mukaan kriiseihin, joita kylmän sodan aikana sattui useita. Presidentti Urho Kekkosen kaudella kehittyi turvallisuuspolitiikan oppi, jonka puitteissa pyrittiin yhdistämään ulkopolitiikka ja maanpuolustus toimivaksi kokonaisuudeksi.
Veteraanien Perintö – Arvet efter Veterarerna
Veteraanien perintö -projektiin sisältyvät tämän verkkosivuston lisäksi muun muassa:
- Itsenäinen Isänmaa (DVD, sisältää dokumenttisarjan Suomen vapaussota 1918, Talvisodasta Jatkosotaan, Jatkosota – Talvisodan seuraus, Vaaran vuodet 1944-1948 ja Veteraanien perintö)
- Isämaan puolustustajat – Mannerheim-ristin ritarit (DVD)
- Suuri torjuntavoitto (DVD)
- Viipurinlahti 1944 (DVD)
Ohjelma kertoo Suomen 1900-luvun selviytymiskertomuksen, jossa veteraanisukupolvella oli ratkaiseva osa.
Historiaa voi lähestyä kolmelta tarkastelutasolta: maailmantapahtumista, Suomen tapahtumista ja maanpuolustuksen tapahtumista. Historiaa voi syventää veteraanien kertomuksilla.
Kaksi maailmansotaa ja niitä seurannut kylmä sota alkoivat 1900-luvulla Euroopasta ja aiheuttivat sille suurta tuhoa. Kun Euroopan tilanne vihdoin rauhoittui, maailmanpolitiikan painopiste oli jo siirtymässä muualle.
Suuri kysymys 2000-luvun alussa kuuluu: kuinka läntinen Eurooppa – ja Suomi sen mukana – kykenee sopeutumaan maailmanpolitiikan ja -talouden uusien valta keskusten syntyyn ja erityisesti Aasian suurvaltojen nousuun?
Maailman muutos ja Suomi on valaiseva yleisesitys maailman ja Euroopan muuttumisesta sekä kehityksen logiikasta. Perehtymättä näihin perusteisiin on mahdotonta ennakoida tulevaisuutta ja käyttää hyväksi sen tarjoamia mahdollisuuksia.
Sivusto on tarkoitettu opiskelijoille sekä kaikille Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä kiinnostuneille.
Linkki Veteraanien perintö -tietopankkiin / Länken till Arvet efter veteranerna databank.
Suomen marsalkka Mannerheimin metsästysmaja – Marskin Maja
Suomen marsalkka Mannerheimin metsästysmaja eli Marskin Maja on suomalaisten sotilaiden ylipäällikölleen Suomen marsalkka C.G.Mannerheimille jatkosodan aikana rakentama ja lahjaksi antama metsästysmaja marsalkan täyttäessä 75 vuotta vuonna 1942.
Maja rakennettiin Suomen valtakunnanrajan itäpuolelle. Jatkosodan loppuvaiheessa vuonna 1944 se siirrettiin purettuna Suomen puolelle ja pystytettiin seuraavana vuonna uudelleen Lopelle Punelian järven rannalle. Nykyisin maja on avoinna myös yleisölle ja se tarjoaa monipuolisia palveluja.
Majan valmistuttua Lopelle marsalkka kävi siellä useita kertoja. Viimeisen kerran Mannerheim oli majalla varhain keväällä 1948. Hän oli jo muutamaa kuukautta aikaisemmin lahjoittanut majan kalustoineen Suomen Yleiselle Metsästäjäliitolle. Liitto totesi muutamien vuosien kuluttua, ettei se pystynyt ylläpitämään majaa.
Vuonna 1957 Jääkäriliitto, Kadettikunta, Reserviupseeriliitto ja Upseeriliitto päättivät yhdessä ottaa vastuun majasta ja perustivat Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja ry:n. Yhdistyksen hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi yli neljä vuosikymmentä jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth.
Vuonna 1959 maja avattiin yleisölle. Myöhemmin rakennettiin yleisöä varten erillinen kahvilarakennus. Marskin Majan kokonaisuuteen kuuluu myös vuonna 1992 avattu kenttävartiomuseo.
Linkki Suomen marsalkka Mannerheimin metsästysmaja – Marskin Maja sivustoon.
