Kadettikunnalla ei ollut omaa lippua ensimmäiseen neljäänkymmeneen vuoteen. Juhlatilaisuuksiin lainattiin aina Kadettikoulun lippu, jota pidettiin yhdistyksen ja koulun yhteisenä tunnuksena. Kadettikunnalla oli sotien jälkeisellä ensimmäisellä vuosikymmenellä riittävästi työsarkaa huoltotoimien, järjestön olemassaolon sekä upseeriston jälkikasvun turvaamisessa. Vasta 1950-luvun lopulla oli mahdollisuus tarkastella myös oman lipun saantimahdollisuuksia. Taustalla oli myös puolustusvoimissa alkanut voimakas perinteiden vaaliminen joukko-osastolippuineen ja maakunnallisine nimineen.

Kadettikunta katsoi olevan perusteltua saada yhdistykselle oma lippu, sillä sitä oli pitkään toivottu. Kylkiraudoissa 2 ja 3/1958 julkistettiin avoin kilpailu jäsenistölle oman lipun suunnittelemiseksi. Keväällä 1959 hallitus ratkaisi lähettyjen esitysten paremmuuden. Ensimmäisen palkinnon sai majuri Soini Talaskivi (kadetti n:o 869).

Lippuhanketta ajoi erityinen lipputoimikunta, jolla oli tukenaan muun muassa heraldikko Olof Eriksson. Hän laati majuri Talaskiven ehdotuksen pohjalta lopullisen mallin. Kadettikunnan vetoomusta noudattaen lipun lahjoittivat yhdistykselle jäsenten rouvat osoittaen siten olevansa miestensä rinnalla Kadettikunnan edustamien aatteiden puolesta toimittaessa

Kadettikunnan 40-vuotisjuhlallisuuksiin liittyen Kadettikunnan lipun juhlallinen naulaus tapahtui vuosikokouksessa 17.3.1961 Kadettikoululla. Eversti Viljo Rommi piti naulauspuheen. Seuraavana päivänä 18.3. Kadettikunnan 40-vuotisjuhlassa Yliopiston suuressa juhlasalissa kenttäpiispa Toivo Laitinen vihki lipun. Vihkimispuheessaan kenttäpiispa lausui muun muassa:

”Kadettikunnan lipun tarkoituksena on näkyvänä symbolina muistuttaa pyrkimyksistä, jotka Kadettikunnan jäsenet ovat itselleen asettaneet. Näiden pyrkimysten ydin on tämä: Kaikki maan ja kansan hyväksi.”

Lipun luovuttivat Kadettikunnalle lahjoittajien puolesta rouvat Irja Rommi ja Irja Pesonius.

Lippuvaate haurastui ajan mittaan ja puolustusvoimien juhlanäyttelyn aikana Hämeenlinnassa kesällä 1993 lipun silkkiset osat repeytyivät tuulessa. Lippu oli tarkoitus uusia vasta Kadettikunnan 75-vuotisjuhlien yhteydessä, mutta nyt sen hankintaa jouduttiin aientamaan. Kadettikunnan omin varoin teetettiin uusi lippu, joka oli täydellinen kopio vanhasta. Lipun valmisti taidekoruompelija Paula Riihuhta.

Lipun naulaus tapahtui 19.3.1994 Haminan upseerikerhon juhlasalissa vanhaan tankoon ja samalla vasaralla kuin 33 vuotta aiemmin. Vanha lippu luovutettiin Sotamuseolle

Naulauspuheessaan valtuuskunnan puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Ilkka Halonen mainitsi muun muassa:

”…Maailman historiassa lippu on ollut tuhansien vuosien ajan merkittävä osa sotilasperinnettä. Vaikka lipun merkitys taistelussa ei ole tänään sama kuin satoja vuosia sitten, se on säilyttänyt korkean symboliarvonsa. Se on kansakunnalle itsenäisyyden näkyvä ja kunnioitettava vertauskuva…

Olkoon jokainen naulan isku toistettu lupaus siitä, että tämä lippu liehuu vain rohkean joukon yllä nyt ja tulevaisuudessa…”

Kadettikunnan lipun tunnuslausenauhassa ovat velvoittavat sanat:

”Constantem Decorat Honor” eli ”Kunnia kestävän palkka”.

***

Kadettikunnan täyttäessä 100 vuotta 27.1.2021 Tasavallan presidentti, Vapaudenristin ritarikunnan suurmestari Sauli Niinistö antoi Kadettikunnalle 4. luokan Vapaudenristin miekkoineen kiinnitettäväksi keltapunaisin nauhoin Kadettikunnan lipputangon kärkeen.

Vapaudenristin ritarikunnan kansleri, kenraali Ari Puheloinen luovutti huomionosoituksen Kadettikunnan puheenjohtajalle, kenraalimajuri Jari Kalliolle Kadettikunnan 100-vuotisjuhlapäivän tilaisuudessa Svenska Klubbenilla Helsingissä. Kenraali Puheloisen takana vasemmalta lukien ritarikunnan varakansleri, kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa sekä ritarikunnan sihteeri, kenraaliluutnantti Eero Pyötsiä ja rahastonhoitaja, kontra-amiraali Timo Junttila.