Kurssiveljemme John on poissa
Kesäisen lämpimänä toukokuun 19. päivänä päättyi kurssimme kuuluisimman tupakaksion Tammisuo-Sommee jäsenen, John Anders Björkellin elämä nopeasti edenneen sairauden jälkeen. ”Johnny” siunattiin synnyinpitäjänsä multiin 30.5. ja muistotilaisuuteen osallistuivat lähimmät omaiset ja tuttavat. Kansallisen terveystilanteen vuoksi olemme noudattaneet Rose-Marien toivomusta kertoa kurssisivuillamme tapahtumasta vasta nyt. Kurssin surunvalittelut on meidän kaikkien puolesta esittänyt kadettivääpelimme Antero Karvinen Rose-Marielle lähettämässään kirjeessä.
Pari vuosikymmentä sitten nähdystä amerikkalaiselokuvasta yleistyi paljon käytetyksi sanonnaksi ”upseeri ja herrasmies”. Kurssimme veljesjoukosta tuskin löytyy kilpailevaa ehdokasta tämän luonnehdinnan osuvuudesta nimenomaan Johnin olemukseen. Loistavan seuramiehen ominaisuuksissa liittyivät toisiinsa asiallisuus, selväpiirteisyys, moraali, rehellisyys ja huumorintaju, joka ei koskaan hairahtunut kaksimielisyyksiin, vaikka sellaisiin epäilemättä tarjoutui houkutuksia niillä monilla tauoilla, jotka katkoivat koulutusta maastoissa ja varsinkin joukkueen johtamisessa uran alussa.
Uran jo päätyttyä yhteiset, viiden vuoden välein toistuvat juhlat ja jokakuiset Konstan Möljän lounaat saivat Johnista ahkerimman osallistujan ja yhteisyyden säilymisen lukkona oli alussa mainitun tupakaksion uran alusta viime vuoteen jatkuneen vuosittaisten tapaamisten jatkumon. Vielä kuukautta ennen sairastumistaan John esitti mahdollisuuksien tutkimista kokoontua jälleen jossain keskeisessä paikassa. Vapun tienoilla kävi selväksi, ettei siihen enää suotu mahdollisuutta.
”Johnnyn” monipuolisten ominaisuuksien pohtimista voisi jatkaa monin muistumin, ja niin varmasti tapahtuukin osuessamme yhteen toisten kurssiveljien ja rouvien kanssa lähitulevaisuudessa. Parhaiten kurssiveljemme syvimmät tunnot ehkä kuitenkin tulevat esille hänen omissa sanoissaan, jotka me kaikki saimme kuulla upseeriksi valmistumisemme 55-vuotisjuhlassa, ja jotka ovat taltioituneet tietokoneeni muistiin ”Johnnyn” kynän piirtoina:
***
John Björkell : Puhe naisille 42. kadettikurssin vuosijuhlassa 5.6.2013 Lahden Upseerikerholla
Arvoisat upseerirouvat, Ärade officersfruar, Mina damer och herrar
On minulle suuri kunnia esittää Teille, hyvät Rouvat kurssimme tervehdyksen tänään kurssin 55-vuotisjuhlassa täällä Lahden perinnerikkaalla upseerikerholla.
Me valmistuimme vuonna 1958 ja jouduimme ensimmäisiin palveluspaikkakuntiin eri puolille Suomea – ei aina omien toivomuksien mukaisesti.
Te, arvoisat rouvat, seurasitte meitä siitä huolimatta, ettei aina paikkakunnalta löytynyt sopivaa, koulutusta vastaavaa työtä. Toiset joutuivat asumaan erillään miehestään monestakin syystä, asuntotilanne oli silloin huono koko maan joukko-osastoissa. Muistan hyvin vanhan navetan majoituspaikat Dragsvikin varuskunnassa, niissä oli vielä rännit paikalla.
Arvoisat rouvat, te olette olleet meidän tukena koko virkauran ajan. Me emme varmaan aina nähneet, emmekä osanneet riittävästi arvostaa Teidän osuuttanne yhteiselomme ponnistelussa, olihan meillä silloin päällimmäisenä vain virkauralla onnistuminen. Perhe ehkä jäi toisarvoiseksi.
Me upseerit olemme myöskin ylpeitä siitä, että Te hyvät rouvat edelleen olette meidän tukenamme, joko yksin tai miehenne kanssa. Arvostamme suuresti sitä, että leskirouvat edelleen tukevat toimintaamme ja siten myöskin koko Suomen asiaa, Maan itsenäisyyden puolustamista. Kiitos siitä. Me haluamme tukea niitä rouvia, jotka ovat jääneet yksin, Te viette asiamme eteenpäin, Te olette osa meistä.
Kadettikurssin rivit valitettavasti tulevat harvenemaan, mutta toivottavasti näitä kokoontumisia tullaan tulevaisuudessa järjestämään entiseen tapaan, aikahan ei lopu, ikä se kasvaa. Kurssin päätöksen mukaisesti Te arvoisat rouvat olette tervetulleita yhteisiin tilaisuuksiin.
Me, kadettikurssi 42:n edustajat nousemme, daamit istuvat, ja kohotamme maljan meidän daamiemme kunniaksi.
(Tämän jälkeen kurssimme tenori Aulis Sihvonen esittää serenadin rouville.)
***
Terveyttä ja koronattomuutta toivoen, yhteydenottojenne ja tapaamismahdollisuuksien uskossa
Nenä