Kadettikunta
  • Etusivu
  • Kadettikunta
    • Historia
      • Kadettikunnan puheenjohtajat
      • Kadettikunta 75 vuotta -historiateos
      • Kadettikunta 100 vuotta -historiateos
    • Säännöt
    • Hallitus
    • Tunnukset
      • Lippu
      • Jäsenmerkki
      • Standaari
      • Kadettiupseerin veistos
    • Palkitseminen
      • Kultainen kirja
      • Kunniajäsen
      • Vuoden kadettiupseeri
      • Pienoislippu
      • Ansiomitali
      • Standaari
      • Ansiomerkki
      • Ansiolevyke
      • Kunniakilpi
      • Kadettipatsas
      • Stipendi
    • Säätiöt
      • Suomen Marsalkka Mannerheimin Kadettisäätiö
      • Kenraali Hannes Ignatiuksen Kadettisäätiö
    • Yhteistyötahot
  • Kadettiupseeri
    • Kadettilupaus
    • Upseerikoulutuksen historia
    • Kadetti numero 1
    • Nykyinen koulutusjärjestelmä
  • Kadettipiirit
    • Etelä-Suomi
      • Hankoniemen kadettipiiri
      • Helsingin kadettipiiri
      • Länsi-Uudenmaan kadettipiiri
      • Kanta-Hämeen kadettipiiri
      • Keski-Suomen Kadettipiiri
      • Lahden kadettipiiri
      • Kadettitoverikunta
    • Itä-Suomi
      • Kainuun kadettipiiri
      • Etelä-Karjalan kadettipiiri
      • Pohjois-Karjalan kadettipiiri
      • Etelä-Kymen kadettipiiri
      • Pohjois-Kymen kadettipiiri
      • Etelä-Savon kadettipiiri
      • Pohjois-Savon kadettipiiri
    • Länsi-Suomi
      • Pirkanmaan kadettipiiri
      • Pohjanmaan kadettipiiri
      • Etelä-Satakunnan kadettipiiri
      • Pohjois-Satakunnan kadettipiiri
      • Turun kadettipiiri
    • Pohjois-Suomi
      • Etelä-Lapin kadettipiiri
      • Pohjois-Lapin kadettipiiri
      • Oulun kadettipiiri
  • Kadettikurssit
    • Kurssien priimukset, kadettivääpelit, kadettipursimiehet ja palkitut
      • Kadettikoulu
      • Merisotakoulu
      • Ilmasotakoulu
      • Raja- ja merivartiokoulu
    • Kurssien kuulumisia
    • Kurssien yhteysupseerit ja kummikurssitoiminta
    • Kurssien historiikit
  • Julkaisut
    • Tietopankit
    • Kylkirauta
    • Muut julkaisut
  • Jäsentuotteet
    • Logo-tuotteet
    • Merkit
    • Adressit ja kortit
    • Kirjat
  • Jäsenistölle
    • Jäsenedut
      • Oikeudellinen neuvontapalvelu Kadettikunnan jäsenille
      • Hautaus- ja perheavustus
      • Kadettiupseerin hautakivitunnus
      • Kadettiupseerin tunnus kuolinilmoitukseen
    • Jäsenhakemus
    • Osoitteen ja tietojen muutos
    • Tapahtumakalenteri 2026
    • Merkkipäiväluettelo 2026
    • Tunnukset ja niiden käyttö
    • Yleinen palvelusohjesääntö
    • Sotilaspukua koskevat normit
    • Kunniamerkkien kantaminen
  • Yhteystiedot
  • English
  • Svenska
  • Click to open the search input field Click to open the search input field Search
  • Menu Menu

Kadettikurssi 44:n ja Merikadettikurssi 29:n kesätapaaminen 15.8.2013 Halikossa

Kurssiveljet ja -sisaret kokoontuivat kesän 2013 yhteiseen tapahtumaan Salon Halikkoon Wiurilan kartanoon 15.8.2013. Mielenkiintoinen historiallinen kartanomiljöö oli innostanut mukaan yhteensä 35 osallistujaa. Tapaamisen vastuuhenkilönä toimi tällä kertaa kurssiveli Mikko Heikkilä.

Aloitimme tilaisuuden tervetuliaismaljoilla kartanon juhlasalissa, entisessä hevostallissa, jossa kartanon viehättävä emäntä Anne Marie Aminoff toivotti vieraat tervetulleiksi esitellen samalla kartanokierroksella paikan historiaa etenkin Armfeltien suvun kaudelta.

Museokierroksen aikana tutustuimme Engelin piirtämässä talousrakennuksessa Wiurilan kotimuseoon, jossa on esillä ainutlaatuista esineistöä päärakennuksesta sekä hevosvaunumuseoon, sepän pajaan ja puuverstaaseen. Nautimme Anne Marien selkeästä ja huumoripitoisesta opastuksesta. Kierros päättyi kartanopuotiin, josta moni löysi jotain mukavaa kotiin vietävää.

Kartanon runsaampi lounasbuffet oli myös nautinnollinen ja kokemisen arvoinen elämys

Armfeltin jalanjäljille Halikon kirkolle siirryimme lounaan jälkeen bussilla. Erinomaisena oppaanamme tällä kulttuurikierroksella toimi Jouko Kivirinta, joka oli kuin elävä tietosanakirja vastaillen asiantuntemuksella lukuisiin esittämiimme kysymyksiin.

Kirkkohautausmaalla kunnioitimme sotiemme kaatuneita sankareita laskemalla kurssiemme kukkalaitteen Yrjö Liipolan veistämälle muistomerkille. Muistimme samalla myös edesmenneitä kurssiveljiämme.

Kukkalaitteen laskijoina kurssiveljet Aimo Arjavalta ja Mikko Heikkilä.

Hautausmaalla on myös Armfeltien sukuhauta, jonka kautta kuljimme.

Patsaan jalustaan on ikuistettu tekstit:

”ISÄNMAAN PUOLESTA 1939-1940
Vapaan Suomen vartiomies , Maallensa kaikki uhrata ties,
Kulkija kun käyt patsaan luo, muista mit’ antoivat nuo.”

”LOPPUUN TAISTELLEET 1941-1944
Isänmaa kysyi uhrimieltä, Hakkapeliitta ei väisty tieltä,
Sankarikuolo ol´ kunniamme, usko ja vapaus voittonamme.”

Halikon keskiaikaiseen kivikirkkoon tutustuimme myös sisältä. Kirkko on 850 hengen osittain keskiaikainen kivikirkko. Vanhin säilynyt maininta Halikosta kirkkopitäjänä on vuodelta 1313. Nykyisen kirkon arvellaan valmistuneen noin 1440. Alun perin harmaakivestä rakennettu kaksilaivainen pitkäkirkko omistettiin Birgitalle, 1300-luvun pyhimykselle. 1813-1815 pitkäkirkko laajeni ristikirkoksi arkkitehti Carlos Bassin suunnitelmien mukaan.

Halikon museossa meille esiteltiin maanviljelystä ja naisten tekemää työtä maataloissa, interiöörit puusepän, suutarin ja räätälinverstaista, viehättävä leskenkamari nuoren naisen myötäjäisineen sekä Vartsalan sahan toimintaa sekä kalastusta. Näyttävä kartano-osasto sisälsi esineistöä Wiurilan ja Vuorentaan kartanoista, huomattavan asekokoelman, rahakokoelman ja kouluosaston.

Poikkesimme myös G.M. Armfeltin patsaalla Halikon kirjaston kupeessa.

Paluumatkalla Wiurilaan kiersimme vielä Salon keskustan kautta nähdäksemme valtavan NOKIAN tehdasalueen suurine rakennuksineen samalla, kun kurssiveli Matti Savonjousi kertoi ”Nokian tarinan” (kts. alla). Kurssikokous ja pullakahvit Wiurilassa päättivät kesätapaamisemme. Päätimme kokoontua jälleen ensi kesänä jossain uudessa paikassa. Oli aika sanoa näkemiin toisillemme vaikka osa viihtyikin vielä ”jälkisitseillä” muutaman hetken.

Muurlassa 15.8.2013
Mikko Heikkilä

Tietoisku Salossa 15.8.2013 – Matti Savonjousi / Mikko Heikkilä

”NOKIAN TARINA”

Viimeisten 150 vuoden aikana Nokia on kehittynyt hämäläisestä joenvarren paperitehtaasta globaaliksi tietoliikennejätiksi, joka on liittänyt yhteen yli 1,3 miljardia ihmistä. Tuona aikana on valmistettu kumisaappaita ja autonrenkaita, tuotettu sähköä sekä valmistettu televisioita.

Vuonna 1865 kaivosinsinööri Fredrik Idestam perusti ensimmäisen puusellutehtaansa Tammerkosken kupeeseen Hämeessä. Muutamaa vuotta myöhemmin hän pystytti toisen tehtaansa Nokianvirran varteen. Sijaintipaikka oli inspiraationa hänen antaessaan yritykselleen nimeksi Nokia Ab vuonna 1871. On erityisen osuvaa että, Nokia sai alkunsa paperinvalmistuksesta; onhan paperi yksi maailmanhistorian merkittävimmistä viestintävälineistä.

Vuonna 1898 Eduard Polón perusti Suomen Gummitehtaan, josta myöhemmin tuli Nokian kumitehdas, jonka tuotevalikoimaan kuului kaikkea kalosseista autonrenkaisiin. Nokian kumisaappaista tuli klassikko, joita myydään yhä tänä päivänä, vaikka Nokia ei niitä enää valmistakaan.

Vuonna 1912 Arvid Wickström perusti Suomen Kaapelitehtaan Helsinkiin, Nokian kaapeli- ja elektroniikkateollisuuden perustan. 1960-luvulle tultaessa Suomen Kaapelitehdas – jo tuolloin tiiviissä yhteistyössä Nokia Ab:n ja Suomen Gummitehtaan kanssa – aloitti toimintansa laajentamisen elektroniikkateollisuuden suuntaan. Vuonna 1962 näki päivänvalon ensimmäinen omavalmisteinen elektroniikkalaite: ydivoimaloissa käytettävä pulssi-analysaattori.

Nokia sai ensikosketuksensa televiestintäalaan kun vuonna 1963 aloitettiin puolustusvoimille ja pelastuslaitokselle tarkoitettujen radiopuhelimien kehitystyö. Aikanaan yhtiön MikroMikosta tuli Suomen tunnetuin tietokonebrändi. Vuonna 1987 Nokia oli Euroopan kolmanneksi suurin tv-valmistaja.

Oltuaan yhteisomistuksessa jo vuodesta 1922, Nokia Ab, Suomen Kaapelitehdas ja Suomen Gummitehdas yhdistyivät virallisesti vuonna 1967. Uudella Nokia Oyj:llä on viisi liiketoiminta-aluetta: kumi-, kaapeli-, metsä-, elektroniikka- ja sähköntuotantoteollisuus. Mutta 1980-luvulle saavuttaessa Nokian nimi tulee maailmalla tunnetuksi aivan uuden teollisuudenalan ansiosta.

Mobiiliaikakausi alkaa Salosta 1979

Nokia avaa pelin vuonna 1979 perustamalla radiopuhelinyhtiö Mobira Oy:n yhteistyössä Suomen johtavan tv-valmistajan Saloran kanssa. Vuonna 1981 lanseerattiin Pohjoismainen matkapuhelinpalvelu (NMT), joka oli maailman ensimmäinen kansainvälinen matkapuhelinverkko. Se oli myös ensimmäinen joka salli kansainvälisen verkkovierailun. NMT-standardin käyttö yleistyi nopeasti ja samaan aikaan myös matkapuhelinteollisuus alkoi kasvaa vauhdilla.

Vuonna 1982 Nokia toi markkinoille ensimmäisen autopuhelimen – Mobira Senatorin. Samana vuonna aloitti toimintansa Nokia DX200, yhtiön ensimmäinen digitaalinen puhelinvaihde.

Vuonna 1984 Nokia lanseerasi kannettavan Mobira Talkman -autopuhelimen. Tuo melkoisen kömpelö laite muistutti lähinnä armeijan kenttäpuhelimia, mutta jostainhan sitä oli aloitettava. Hiukan myöhemmin, vuonna 1987, Nokia esitteli Mobira Citymanin, ensimmäisen NMT-verkossa toimivan käsimatkapuhelimen eli kännykän. Painostaan (0,8 kg) ja hinnastaan (24 000 markkaa, noin 4 560 euroa) huolimatta siitä tuli klassikko Vuonna 1987 GSM:stä (Global System for Mobile communications) tuli digitaalisen mobiiliteknologian eurooppalainen standardi. Sen korkealaatuiset äänipuhelut, kansainväliset verkkovierailut ja tekstiviestien tuki sytyttivät maailmanlaajuisen mobiilin vallankumouksen. Nokia, jolla oli keskeinen rooli tämän uuden teknologian kehitystyössä, sai selkeän etulyöntiaseman.Vuonna 1994 Nokia esitteli 2100-sarjan; ensimmäiset puhelimet joissa oli Nokia-soittoääni. Se perustuu Gran Valsiin, Francisco Tárregan 1800-luvulla säveltämään klassiseen kitarakappaleeseen, ja se on luultavasti yksi maailman useimmin soitettuja sävelmiä.

Nokian 2100-sarjan puhelimia myytiin 20 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. Nokian tavoitteena oli ollut 400 000. Vuonna 1994 soitettiin myös maailman ensimmäinen satelliittipuhelu, Nokian GSM-puhelimella luonnollisesti.

Maailman huipulla 1998

Vuonna 1998 Nokia on maailman johtava matkapuhelinvalmistaja. Strateginen päätös keskittyä televiestintään sekä varhaiset investoinnit GSM:ään ovat tuottaneet tulosta. Vuosina 1996–2001 Nokian liikevaihto kasvaa lähes viisinkertaiseksi 6,5 miljardista eurosta 31 miljardiin euroon.

Uusi luku Nokian tarinassa 2010

Hallittuaan matkapuhelinmarkkinoita runsaat kymmenen vuotta, Nokia oli vuonna 2010 tilanteessa, jossa se ei enää itse määrännyt kaikesta. Elintärkeällä älypuhelinsektorilla iPhonen ja Androidin kaltaiset kilpailijat olivat vakava uhka. Oli tullut aika laittaa asiat uuteen järjestykseen…
Syyskuussa 2010 Nokia nimitti Stephen Elopin toimitusjohtajaksi ja johtokunnan puheenjohtajaksi. Juniper Networksissä ja Adobe Systems Inc.:ssä työskenneltyään Microsoftin yritysratkaisuista vastaavan yksikön johtajaksi siirtyneellä Elopilla on vahva ohjelmistotausta ja vankka kokemus muutosten läpiviennistä.
Helmikuussa 2011, Nokia ilmoitti aloittavansa yhteistyön Microsoftin kanssa vahvistaakseen asemaansa älypuhelinmarkkinoilla. Strateginen kumppanuus tuo Nokian älypuhelimiin uuden Windows Phone 7 -käyttöjärjestelmän. Tavoitteena on vakiinnuttaa kolmas ekosysteemi, joka kilpailee iOSin ja Androidin kanssa.

Lokakuussa 2011 Nokia julkisti ensimmäiset Windows-puhelimensa: Nokia Lumia 800 ja Nokia Lumia 710. Hypätessämme vuoteen 2013, Nokialla on kattava valikoima loistavia Windows Phone 8 -älypuhelimia, Lumia 520:stä aina malliston lippulaivaan, Lumia 925:een.
(Lähde: Nokian Internetsivut)

Synkkiä pilviä Nokian ja Salon taivaalle

Matkapuhelinvalmistaja sulkee tehtaan Salossa ja irtisanoo massiivisen määrän työntekijöitään. Yhtiö myös varoittaa tuloksestaan. Matkapuhelimia valmistava Nokia myllää toimintansa täysin uuteen uskoon. Yhtiö kertoi vähentävänsä yhteensä 3 700 työpaikkaa Suomessa. Maailmanlaajuisesti yhtiö aikoo vähentää 10 000 työpaikkaa. Suomessa leikkaukset iskevät muun muassa Saloon, jossa tehdas suljetaan kokonaisuudessaan. Oulun tuotekehitysyksikössä irtisanotaan väkeä ja Saksan Ulmin toimipiste lakkautetaan.
(Lähde: Taloussanomat 14.6.2012)

Salossa sijainnut matkapuhelintehdas oli 1990-luvun alussa Nokian tärkein tuotantolaitos. Nokian menestys matkapuhelimien valmistajana alkoi Salosta.Tehtaan merkitys alkoi vaiheittain hiipua Nokia siirtäessä valmistusta 1990-luvun lopusta alkaen voimakkaasti ulkomaille. Nykyisin valtaosa maailman kaikista matkapuhelimista valmistetaan Aasiassa, jossa työvoimakustannukset ovat selvästi pienemmät kuin Euroopassa. Lisäksi puhelimien kysyntä Aasiassa on erittäin suuri, ja siellä on lähes kaikki alihankkijat. Viime vaiheessa Salossa tehtiin ohjelmistoräätälöintiä Nokian matkapuhelimiin. Nokian mittaluokassa Salon-tehdas oli kohtalaisen pieni. Nokian suurin tehdas on Intiassa Chennaissa, jossa valmistetaan karkeasti laskettuna 500 000 puhelinta vuorokaudessa. Chennain lisäksi Nokialla on kaksi tehdasta Kiinassa, yksi Etelä-Koreassa, yksi Brasiliassa, yksi Meksikossa ja yksi Unkarissa. Meksikossa ja Unkarissa ei varsinaisesta valmisteta puhelimia, vaan tehtailla keskitytään myös ohjelmistoräätälöintiin. Yhtiö rakentaa parhaillaan uutta tehdasta Vietnamiin.
(Lähde: Helsingin Sanomat 31.1.2013)

PS. Uutispommi mediassa 3.9.2013: NOKIA myyty MICROSOFTILLE !

20.8.2022

In Memoriam

20.8.2022

Kesätapaaminen Lopella Marskin majalla 4.8.2022

6.12.2021

44. Kadettikurssin ja 29. Merikadettikurssin kuvakertomus vuosilta 1959 – 2009

25.8.2019

44. Kadettikurssin ja 29. Merikadettikurssin 60-vuotisjuhla Santahaminassa 14.8.2019

16.11.2018

Kadettivääpeli Matti Savonjousen kurssikirje joulukuussa 2018

Page 1 of 41234
  • 26. Kadettikurssi
  • 33. Kadettikurssi
  • 40. Kadettikurssi
  • 42. Kadettikurssi
  • 44. Kadettikurssi ja 29. Merikadettikurssi
  • 46. Kadettikurssi ja 31. Merikadettikurssi
  • 47. Kadettikurssi ja 32. Merikadettikurssi
  • 48. Kadettikurssi, 48. Lentokadettikurssi ja 33. Merikadettikurssi
  • 49. Kadettikurssi ja 34. Merikadettikurssi
  • 35. Merikadettikurssi
  • 50. Kadettikurssi, 50. Lentokadettikurssi ja 35. Merikadettikurssi
  • 51. Kadettikurssi ja 36. Merikadettikurssi
  • 37. Merikadettikurssi
  • 52. Kadettikurssi
  • 38. Merikadettikurssi
  • 53. Kadettikurssi ja 38. Merikadettikurssi
  • 54. Kadettikurssi
  • 39. Merikadettikurssi
  • 55. Kadettikurssi ja 40. Merikadettikurssi
  • 56. Kadettikurssi ja 41. Merikadettikurssi
  • 57. Kadettikurssi, 57. Ilmavoimien Kadettikurssi ja 42. Merikadettikurssi
  • 58. Kadettikurssi
  • 59. Kadettikurssi ja 43. Merikadettikurssi
  • 61. Kadettikurssi ja 45. Merikadettikurssi
  • 62. Kadettikurssi ja 46. Merikadettikurssi
  • 63. Kadettikurssi ja 47. Merikadettikurssi
  • 64. Kadettikurssi ja 48. Merikadettikurssi
  • 65. Kadettikurssi ja 49. Merikadettikurssi
  • 66. Kadettikurssi
  • 67. Kadettikurssi ja 50. Merikadettikurssi
  • 68. Kadettikurssi ja 51. Merikadettikurssi
  • 69. Kadettikurssi ja 52. Merikadettikurssi
  • 70. Kadettikurssi ja 53. Merikadettikurssi
  • 71. Kadettikurssi ja 54. Merikadettikurssi
  • 72. Kadettikurssi ja 55. Merikadettikurssi
  • 73. Kadettikurssi ja 56. Merikadettikurssi
  • 74. Kadettikurssi ja 57. Merikadettikurssi
  • 75. Kadettikurssi ja 58. Merikadettikurssi
  • 76. Kadettikurssi ja 59. Merikadettikurssi
  • 77. Kadettikurssi ja 60. Merikadettikurssi
  • 79. Kadettikurssi ja 62. Merikadettikurssi
  • 83. Kadettikurssi ja 66. Merikadettikurssi
  • 87. Kadettikurssi ja 70. Merikadettikurssi
  • 89. Kadettikurssi ja 72. Merikadettikurssi
  • 91. Kadettikurssi ja 74. Merikadettikurssi
  • 94. Kadettikurssi ja 77. Merikadettikurssi

Yhteystiedot

Kadettikunnan toimisto on avoinna tiistaista torstaihin  klo 10.00-14.00.

Pyydämme, että ennen asiointianne toimistossa mainittuina aikoina, varmistatte puhelimitse tai sähköpostilla, että toimistolla on  henkilö paikalla.

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin 040 517 1100
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291

Postiosoite
Kadettikunta ry
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Yhteystiedot

Kadettikunnan toimisto on avoinna tiistaista torstaihin  klo 10.00-14.00.

Pyydämme, että ennen asiointianne toimistossa mainittuina aikoina, varmistatte puhelimitse tai sähköpostilla, että toimistolla on  henkilö paikalla.

Yhteystiedot

Toimisto: kadettikunta(at)kadettikunta.fi
Pääsihteeri: heikki.pohja(at)kadettikunta.fi ja puhelin
040 517 1100
Toimistonhoitaja: sabina.krogars(at)kadettikunta.fi ja puhelin 050 470 7291

Postiosoite
Kadettikunta
Eino Leinon katu 12 E 64
00250 HELSINKI

Tietopankit

Turvallisuuspolitiikan tietopankki – Säkerhetspolitiska databanken – Security policy database
Maailman muutos ja Suomi 1990-2010
Globaali maailma ja Suomi 
Suomi kylmässä sodassa
Veteraanien perintö – Arvet efter Veteranerna
Joukkosi eessä
Kadettikunnan esittelyvideo

Kadettikunnan muut julkaisut

Copyright © Kadettikunta ry. All Rights Reserved.

Kadettikunta sosiaalisessa mediassa

Ilmoittautumiset

Ilmoittaudu tästä linkistä.

Yhteystietojen muuttaminen

Yhteystietojen muuttaminen (suojattu)

Tietosuojaseloste

Tietosuojaseloste tässä linkissä.

© Copyright - Kadettikunta - Enfold Theme by Kriesi
Link to: Allu Panssarilehdessä Link to: Allu Panssarilehdessä Allu Panssarilehdessä Link to: Kurssin 40-vuotisjuhla Link to: Kurssin 40-vuotisjuhla Kurssin 40-vuotisjuhla
Scroll to top Scroll to top Scroll to top