Syksyn ensimmäinen lounas näytti, että kurssiveljien kuntoa olivat kesäkuukaudet kohentaneet. Niinpä John Björkell, Antero Karvinen, Martti Keskitalo, Allan Koskinen ja Esko Nieminen virittivät keskustelut, joihin ei mahtunut ainuttakaan sairauskertomusta, jotka yleensä ovat pyrkineet tunkeutumaan juttujen lomaan.

Priimuksen lähtö

Kadettivääpeli oli yhdessä hämeenlinnalaisten kurssiveljien Veikko Starkin ja Pertti Paloksen kanssa läsnä priimuksemme Jaakko Aatolaisen hautajaisissa ja muistotilaisuudessa ja kertoi hartaasta juhlasta.

Hautajaisten luonne kuvasti vakuuttavasti Jaakon isänmaahan ja synnyinseutuun iäksi sitoutunutta kiintymystä: Siunaustilaisuus alkoi Finlandia hymnillä ja päättyi kadettivääpeli Antero Karvisen muistopuheen jälkeen Karjalaisten lauluun. Saattoa haudalle johti ryhdikkäästi Niina-tyttären 12-vuotias poika kantaen kunniamerkkitaulua ja saattojoukon sotilaallisen edustuksen ydin oli Jaakon uran alkuvaiheen, Panssariprikaatin palvelusveljien edustus.

---

Muisteloita ja mietteitä

Lounasjuttujen aluksi muisteltiin muutamaa kurssia vanhemman, persoonallisen Kalevi ”Kaaleppi” Pitkäsen poismenoa. Hänestä on Kadettikoulun perinnemuistiin jäänyt monia tapauksia.

Kuopuksemme Mikko Virrankoski tiedotti kirjeessä hautajaisista ja Nenä liitti rajamiesmajurina uransa päättäneen ”Kaalepin” historiaan omakohtaisen tiedon isästään ja samassa talossa asuneen ”Kaalepin” lapsuudesta Sortavalassa, jota Kaaleppi oli kuvannut sanoilla ”isäsi oli minulle enemmän kuin oma isä”.

Jutunjuuria näyttää jatkuvasti löytyvän veljien mietintämyssyjen kätköistä. Ajateltiin silti olevan hyödyllistä hieman keskittää ja syventää ajatusten ja aivojen askaroimista määrittämällä seuraavana vuorossa olevalle lounaskeskustelulle aihe ja antamalla se ehdotuksena edellisen tilaisuuden raportissa, siinä toivossa, että itse kukin miettisi aihetta omista lähtökohdistaan ja käsityksistään. Näin keskustelu saataisiin liikkeelle varmaankin monipuolisesti.

Tämä mielessä lähtee siis nyt seuraava aihe itse kunkin arvioitavaksi: Toimeenpanokyky.

En aio tässä pohjata aihetta pidemmälle, vaikka omassa pääkopassa tuntuu olevan asiasta jo valmis alustus. Uskon, että meillä kaikilla on oman uran mittaisia kokemuksia ja mietteitä riittämiin puitavaksi kyseisistä aihepiiristä vuosien kypsyttämänä. Olettakoon asia jokaisen pohdittavaksi.

Tyrkkään tähän eräänlaiseksi pohjaksi pari kevyehkön näköistä, mutta sisällökästä mietettä kasvuympäristöni Savon synnyttämänä:

1. Rojekti on alottamista vaellev valmis.
2. Järkee oes, kun saes juoksemaa.

Toivon saavani palautetta omaan sähköpostiini niiltäkin kurssin jäseniltä, avecit mukaan lukien, jotka eivät ehdi nyt torstain rokkapatojen ääreen. Käsittelemme aivoituksenne kokouksessa.

Loppuvuoden tapahtumat

Joululounaalle Suomalaiseen Klubiin ovat jo ilmoittautuneet seuraavat: Keskitalot, Voutilaiset, Björkellit, Aku Karvinen, Niemiset, Starkit, Helena Kaarnola ja Eine Puranen, eli yhteensä 13. Ilmoittautumisen takaraja on marraskuun loppu.

Mutta sitä ennen tapaamme siis vielä kahdesti, seuraavaksi Konstan Möljässä torstaina, 17.10. klo 16.00.

Nenä