Aamulla elokuun 6. päivänä kurssiveljet ja heidän ikiomansa suuntasivat kohti Hämeenlinnaa ja Linnankasarmia. Kadettivääpeli Matin kutsua oli noudattanut tällä kertaa yhteensä 27 veljeä ja sisarta. Hieno juttu! Kirjoittaja toivoisi kuitenkin näkevänsä seuraavalla kerralla niitäkin vuosien takaisia veljiä, jotka syystä tai toisesta ovat harvemmin tapaamisiimme osallistuneet. Uskokaa tai älkää, muistamme aina lämpimästi teitä kaikkia, kuten erityisesti myös joukostamme jo pois kutsuttuja.

Aluksi astelimme Hämeen vanhan linnan entistetyn vallihaudan äärelle Vanajaveden tuntumaan. Suljimme silmämme ja yritimme eläytyä nuoruutemme aikoihin kauniine muistoineen. Sitten Memoryn sävelet trumpettifanfaarina linnan valleilta tervehtivät meitä ja se palautti meidät takaisin nykyhetkeen. Tilaisuus oli näin mieliin painuvasti avattu.

Hämeenlinnan kaupunki

Kaupunki on kehittynyt esihistorialliselle asutusalueelle Vanajaveden äärelle. Keskustan tuntumassa olevassa Varikonniemessä on merkittävä arkeologinen kohde, rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka, joka joidenkin tulkintojen mukaan oli Vanain kaupunki. Kaupungin tuntumassa on useita mäkilinnoja, joista tunnetuimpia ovat Aulanko (ruots. Karlberg) ja Hakoisten linnavuori.

Hämeen linna

Linnaa ryhdyttiin rakentamaan 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa nykyiseen Linnanniemeen, ja pian sen pohjoispuolelle alkoi syntyä asutusta. Tämä vaatimaton asutuskeskus sai kaupunkioikeudet Pietari Brahelta tammikuussa 1639 ensimmäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Esihistorialliselta ajalta periytyvä Hämeen härkätieTurusta päättyi kaupunkiin, ja Ylinen Viipurintie kulki Hämeenlinnan kautta Viipuriin. Kaupunki oli Hämeen linnaläänin keskus.

Linnan kasarmialue

Alue on sekä toiminnallisesti että visuaalisesti osa tärkeää historiallista kulttuurimaisemaa. Samalla se on yksi merkittävimmistä historiallisista kasarmialueistamme, joka on rakentunut 1850-1910-luvulla. 1850-luvun kasarmit edustavat poikkeuksellista, Helsingin ulkopuolella harvoin esiintyvää sotilasrakentamista ja -arkkitehtuuria, jonka on suunnitellut intendentinkonttorissa arkkitehti E.B. Lohrmann.

Linnan kasarmialuetta rajoittaa etelässä Hämeen keskiaikainen linna etuvarustuksineen ja vankilarakennuksineen, lännessä Tampereen tie, idässä Vanajavesi ja pohjoisessa Kaupunginpuisto. Alueen pohjoisosa oli jo 1800-luvun alussa venäläisten joukkojen varikkoaluetta ja mm. kruununapteekin laboratorioiden ja henkilökunnan asuntojen sijoituspaikka. Näihin aikoihin alueen eteläosa linnan kupeessa oli rakentamatonta. Tämä kaksijakoisuus näkyy yhä Linnan kasarmin puistomaisen pohjoisosan ja karun eteläosan erilaisuutena.

Linnan kasarmialue on tullut erityisesti Matille varsin tutuksi ja läheiseksi jo lapsuudesta alkaen, hänen palvelusvuosiensa aikana sekä niiden jälkeen. Myös Mikolla on miellyttäviä muistoja palvelusajaltaan Hämeenlinnassa etenkin Hämeen Jääkäripataljoonassa (1961-1963).

Tietoiskujen jälkeen nautimme aamukahvit Museo Militarian kahvilassa. Museokäynti jäi tällä kertaa kuitenkin väliin. Museo Militaria on erikoismuseo, johon ovat yhdistyneet Pioneerimuseo, Suomen Tykistömuseo ja Viestimuseo vuoden 2013 alussa. Museolla on yksi kolmeen kerrokseen jakautunut perusnäyttely ja vaihtuvia erikoisnäyttelyitä.

Seuraavaksi suuntasimme Matin johdolla autokaravaanimme Hattulaan, jossa kohteinamme olivat Parolan leijona, Panssariprikaati Parolannummella ja Hattulan Pyhän Ristin kirkko.

Parolan Leijona

Parolan leijona on Hattulan Parolannummella oleva patsas joka on pystytetty Keisari Aleksanterin II:n 29.7.1863 Parolan leirialueella käynnin muistoksi.

”Keisari tarkasti Parolassa sotajoukot pukeutuneena Suomen kaartin univormuun, ja päivällisellä hän kohotti maljan Suomelle ja sen hyvinvoinnille ja urhealle ja uskolliselle armeijalle. Juhlat, jonne oli kutsuttu myös paikallisia asukkaita, pidettiin tätä tilaisuutta varten rakennetussa paviljongissa. Paikalla oli myös senaattori J. V. Snellman, jonka kanssa Aleksanteri II neuvotteli kieliasetuksen, jonka mukaan Suomi tulisi kahdessakymmenessä vuodessa tasavertaiseksi ruotsin kielen rinnalle maan oikeus- ja virkakielenä. Keisari allekirjoitti asetuksen Hämeenlinnassa heti seuraavana päivänä.

Keisarin käynnin muistoksi Suomen upseerit hankkivat Parolaan patsaan, joka pystytettiin paikalle, jossa Aleksanteri II:n kerrotaan neuvotelleen J. V. Snellmanin kanssa suomen kielen asemasta. Patsas paljastettiin vuonna 1868 ja sen loi kuvanveistäjä Enas Sjöstrand. Vuonna 1963 samalla paikalla vietettiin suomen kielen oikeuksien 100-vuotisjuhlaa, jossa oli läsnä myös tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Paikalle pystytettiin juhlan muistoksi Suomen kielen oikeuksien muistomerkki.”

Simulaattorikoulutusta Parolannummella

Viime vuosien aikana on uusia puolustusvoimien oppimisympäristöjä edelleen kehitetty ja varsin pitkälle myös Panssariprikaatin varusmieskoulutuksessa. Saimme tästä pienen näytteen, tutustuessamme simulaattorikoulutuksen periaatteisiin Parolannummella. Tätä koulutusta ja Panssariprikaatia esitteli meille sympaattinen prikaatin komentaja eversti Pekka Järvi.

Nykysukupolvi on tottunut pelaamaan kaupallisia sotapelejä, joten se toimii luonnollisena ympäristönä nykyisille varusmiehille ja motivoi heitä, kun he saavat mahdollisuuden soveltaa ”siviiliosaamistaan” koulutuksessaan. Simulaattoreita ja virtuaalista taistelumaastoa hyödynnetään tehokkaasti luokkaopetuksen jälkeen myös maasto-olosuhteissa.
Eläkeläisen näkökulmasta katsoen taistelukoulutusta on puolustusvoimissa kehitetty simulaattorikoulutuksen avulla entistä kiinnostavammaksi ja motivoivammaksi. Sen huomion saatoimme tehdä tuon lyhyen tutustumiskäynnin aikana sekä kouluttajista että koulutettavista.

Pyhän Ristin kirkko

Hattulan Pyhän Ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko. Se on ollut suosittu pyhiinvaelluskohde keskiajalla, tunnettu myös maamme rajojen ulkopuolella. Se on tehty 1300–1400-luvun vaihteessa. Kirkkorakennus on tiilestä. Kirkko edustaa täysgotiikkaa ja on rakenteeltaan kolmilaivainen hallikirkko. Runkohuoneeseen liittyvät sakaristo (pohjoissivussa) ja asehuone (eteläsivussa). Asehuoneen osittain harmaakiviset seinät ovat peräisin 1500–luvulta.

Kirkkosalin seiniä peittivät Suomen laajimmat ja alkuperäisimmät seinämaalaukset (vuosilta 1514–1516). Maalaukset on tehty al secco-menetelmällä. Ne kuvaavat Raamatun tapahtumia ja pyhimyskertomuksia. Raamatun tapahtumasarja alkaa Luomisesta ja päättyy Viimeiseen Tuomioon. Keskeisenä aiheena on Jeesuksen elämän eri vaiheet. Alttarin yläpuolella on Pyhää kolminaisuutta kuvaava maalaus. Kirkon holvissa on keskeisellä paikalla, kirkkohan on omistettu Pyhälle Ristille. Kaikkiaan kirkossa on 180 kertomusta.

Päivän kohokohta

Autokaravaanimme viimeisenä mutta ei vähäisempänä kohteena suuntasimme iltapäiväksi Poransaareen Hattulan Pekolassa. Ohjelmassamme oli vuorossa päivän kohokohta eli se varsinainen tapaaminen ja yhdessäolomme. Ullan ja Matin tarjoaman maukkaan kotiaterian ja kahvittelun ohessa jutustelimme, muistelimme menneitä ja vaihdoimme kuulumisia. Lauleskelimme myös yhdessä Eeron ja Rexin johdatuksella myös vanhoja tuttuja viisuja kadettiajoilta ja vähän muualtakin. Ullan ja Matin kauniista kodista ja sen ympäristöstä kuulimme oman tarinansa.

Tapaamistamme suosi jälleen kerran kaunis aurinkoinen kesäsää joka jatkui sellaisena pitkälle iltaa kohden. Lopulta koitti sitten kotiinlähdön aika ja päätimme päivän ohjelman suuriin kiitoksiin ja halauksiin Ullalle ja Matille sekä tietenkin kaikille muille mukana olleille sisarille ja veljille.

Tapaamme vuoden kuluttua uudelleen paikassa, josta taas yhteisesti myöhemmin päätämme!

Tekstin kokosi ja kirjoitti eri lähteistä Mikko Heikkilä