Vuonna 1966 valmistunut kadettikurssi kokoontui poikaporukassa, vai pitäisikö jo tässä vaiheessa sanoa herraseurassa Repoveden kansallispuiston tuntumassa Orilammen lomakeskuksessa ja Utissa mahtavan kesäsään vallitessa. Valmisteluista vastasi kurssimme kouvolalainen työryhmä, jolle parhaat kiitoksemme.

Jo päivän aluksi Kouvolan tiimi oli käynyt laskemassa kukat Kouvolan sankarihaudalle sekä muistelupaikalle poisnukkuneiden kurssiveljiemme muistolle. Kokoonnuimme alkajaisiksi Uttiin, josta jatkettiin bussikyydillä Pohjois-Valkealaan Orilammen lomakeskukseen Vuohijärven rannalle. Lounaan jälkeen risteilimme vesibussilla Vuohijärven vesillä ja tutustuimme Mäntysaaren ikivanhaan, mutta edelleen käytössä olevaan saarikalmistoon. Hautausmaalla laskimme siellä olevalle sankarihaudalle havuseppeleen. Risteilyn aikana Vuohijärvellä kertoili kadettivääpelimme Pekka Teljamo elävästi ja kiinnostavasti sisällissodan aikaisista taisteluista Savon radan suunnassa ja erityisesti Hillosensalmella, jonka kautta kuljettiin Repoveden jylhiin maisemiin. Nokipannukahvit juotiin ”Löppösen luolalla” esihistoriallisten kalliomaalausten vierellä.

Helteisen risteilyn hiet pestiin savusaunassa ja huuhdottiin Orilammen aalloissa, joissa veden lämpö oli jo kohonnut yli 20 asteeseen. Mukava päivä päättyi veljesillalliseen ja vilkkaaseen seurusteluun auringon laskiessa hiljalleen Vuohijärven taakse.

Seuraavana päivänä matka jatkui bussilla Uttiin, missä meidät vastaanotti Utin Jääkärirykmentin komentaja, eversti Jaro Kesänen. Hän kertoi perinteikkäällä Utin Ilmailu-upseerikerholla komentamansa maamme ainoan erikoisjoukko-osaston toiminnasta. Mielenkiintoista ja uutta kuultavaa varmasti kaikille kuulijoille.

Komentajan esityksen jälkeen suoritimme kiertoajelun varuskunnassa samalla, kun varuskunnan joukot valmistautuivat ilmassa ja maassa 17.5. tapahtuvaan suureen näytökseen 100-vuotisen lentotukikohdan kunniaksi. Lounas nautittiin, ei suinkaan varuskunnan ruokalassa, vaan Kotka-ravintolassa, jolla nimellä ruokahuollosta vastaava Leijona-Catering entistä ruokalaa kutsuu. Hyvää ja riittävästi.

Palasimme vielä upseerikerholle, joka on sisustettu perinnetilaksi, eräänlaiseksi pienoismuseoksi ja pidimme kadettivääpelimme johdolla kurssikokouksen. Muistimme kokouksen aluksi kuvien kera poisnukkuneita kurssiveljiämme, joita on tällä hetkellä 57, kaikki puolustushaarat huomioiden. Kurssin talous on sikäli kunnossa, että tämän kertaisesta kokoontumisesta säästyi pieni pesämuna tulevia tapahtumia varten.

Kokouksessa päätettiin kokoontua seuraavan kerran avec vuonna 2021. Alustava kokoontumispaikka on Helsinki ja Suomenlinna, ja merisotalinjan kadettipursimies Risto Rasku on suostunut hankkeen vetäjäksi. Hyvillä mielin poistuimme Utista kotikonnuillemme Utin perinteikkäiltä kankailta. Vielä kerran parhaat kiitoksemme hyvistä järjestelyistä ja onnistuneesta tapahtumasta Kouvolan tiimille.

Kuvia Utin matkalta tästä linkistä.