49. kadettikurssi kokoontui 1. marraskuuta Katajanokalla Hotelli Grand Marinassa. Kokoontumiseen juuri tänä päivänä oli tärkeä syy: kurssimme alkoi Santahaminassa 1.11.1962. 60 vuotta oli siis kulunut – uskomatonta!

”Juhlaamme oli saapunut 26 kaaderia. 34. merikadettikurssilta valmistuneista ei kukaan päässyt osallistumaan. Tällä kertaa pidimme pidimme tapaamisen ”poikaporukassa” – jatkossa taas kutsumme daamit mukaan.

Tilaisuudessa muisteltiin kadetti- ja upseeriaikaa ja puheet rönsyilivät vapaasti. Tilaisuuden järjestäjä Tapio Partanen piti tutkimustyöhönsä perustuen mielenkiintoisen esityksen uusimuotoisen ensimmäisen akateemisen kurssimme syntyvaiheisiin liittyneistä valmisteluista. Samalla hän kertoi kadettikasvatukseen liittyneistä uudistuksista, jotka johtivat perinteisiin liittyvän simputuksen kieltämiseen. Tästä on hyvä yhteenveto kurssikirjassamme ”Akateemisten upseerien kärkijoukko”. Sotien jälkeen kadettikurssit olivat pieniä, esimerkiksi 30. kadettikurssi 14 kadettia ja 36. kadettikurssi 13 kadettia. Upseerin ammatti ei ollut nuorten ylioppilaiden listan kärjessä. Tästä syystä upseerivaje oli melkoinen, satoja vakansseja oli täyttämättä.

Mikä oli tilanteeseen syynä. Ei yksin raha, vaan moni muukin tekijä. Akateemisten ammattien rinnastusta ei ollut mitenkään määritetty. Upseerin ammatissa oli monta muutakin asiaa, joka ei nuoria houkutellut, kuten siirtymispakko, joksi asia koettiin.

Tilanteen korjaamiseksi asetettiin työryhmiä, joiden keskeisiä hahmoja olivat Kadettikoulun johtajaksi tullut eversti Börje Backström ja kadettikomppanian päällikkö majuri Kauko Kuismanen. Aikaisemmilla kadettikursseilla kadettikasvatus oli jopa pennalismia, kun vanhemmalla kadetilla oli rajaton käskyvalta nuorempiin.

Backströmin aikana kaikki simputus kitkettiin määrätietoisesti ja ideana oli, että vanhempi kadetti oli nuoremman kadetin upseeriveli. Vähitellen akateemisuus ohitti ”auktoriteettiuskon” ja tällä hetkellä upseeritutkinnon suorittanut on yliopistomaailmassa arvostettu.

Päätimme ”jatkaa harjoituksia”. Seuraava tapaaminen on syyskuussa 2023 Tampereella. Tänne siis mukaan tulevat myös rouvat. Tässä vaiheessa kiitos veli Juhani von Fieandtille, jolla oli esittelyssä kirjoja Suomen sodan sankarista Otto von Fieandtista. Sain kirjan Juhanilta ja kuten kerroin, vanhalla kotiseudullani keski-Pohjanmaalla Otto von Fieandt on tänäkin päivänä tunnettu ja arvostettu. Vetelin Tunkkarilla on mustagraniittinen ”Fieandtin kivi”, joka on isäni käsialaa.

Parhain kaaderiterveisin, tapaamme syksyllä 2023.

Kaaderiterveisin
Antti Pekola
Kadetti 4565