Everstiluutnantti Tapio Skog (43.kadettikurssi, kadetti nro 3771) on laatinut seuraavan artikkelin kadetti numero yhdestä Kylkirautaan 1/2004 (linkki lehteen).
***
Kadettikunnan 83. vuosipäivä vei ajatukseni Kadettikoulun alkuaikaan ja silloin mieleeni nousi kysymys; ”Kuka olikaan kadetti numero 1?”. Viime aikoina upseeriveljille esittämäni kysymys on saanut useimmiten vastauksen ”En todellakaan tiedä!” Vain yksi heistä muisti kapteeni Reino Laineen 1.kadettikurssin priimuksen ja kadettivääpelin. Tietämättömyys ei ole ihme, sillä kadettikurssit 1-13 ovat jo yhtä henkilöä lukuun ottamatta siirtyneet Walhallaan. On todettava, että myös kadetti n:o 1 kuoli varhain jo v 1926.
17.8.1897 Hämeenlinnassa syntynyt Reino Einari Laine kuului pohjalaissukuun, jonka edustajat kauppias Wilhelm Laine ja Anna os. Pihl olivat siirtyneet Hämeeseen, jossa Reino Laine siis syntyi. Ilmeisesti perhe myöhemmin siirtyi Helsinkiin, koska Laine kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta normaalilyseosta v 1917.
Elettiin Venäjän vallan ajan viimeisiä aikoja. Reino Laine lahjakkaana opiskelijana pyrki ja pääsi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Siellä hän opiskeli tapahtumarikkaan talven 1917/18 suorittaen jo alustavaa tutkintoa medikofiiliä varten.
Luonnollisesti Vapaussodan tapahtumat koskettivat Reino Lainettakin. Saksalaisten valmistautuessa valtaamaan Helsinkiä astui toimintaan mukaan Helsingin Valkokaarti, jonka riveihin lääketieteen ylioppilas Laine astui 12.4.1918. Sota muutti hänen elämänuransa kokonaan. Hän jatkoi sotilaspalveluaan Pohjois-Hämeen Rykmentissä ja Hämeenlinnan Vartiopataljoonassa. Ylioppilaana hänet komennettiin Helsinkiin siirtyneeseen Vöyrin sotakouluun, jonka kurssin hän suoritti 13.5.-18.6.1918. Tämä sotakoulu oli selvästi aliupseerikoulu. Ilmeisesti hän palasi joukko-osastoonsa, josta kuitenkin siirrettiin Ausbildungskommando Sandhamiin (Santahaminaan) jo parin viikon kuluessa. Kesän 1918 aikana Laine oli tehnyt uuden uravalinnan päättäen ryhtyä juuri itsenäistyneen Suomen puolustusvoimien upseeriksi.
Tuossa tilanteessa ainoa kunnon ”tie” oli Haminassa toimintansa aloittanut Deutsch-Finnische Fahnenjunkerschule. Kurssi alkoi 15.9.1918. Perusteet oli tarkoitus luoda Haminassa, mutta pääkoulutus annettaisiin Saksassa koko koulutusajan ollessa kaksi vuotta. Saksan romahdus syksyllä 1918 muutti suunnitelmia ja Saksan matkasta ei tullut mitään. Samanaikaisesti oli Suomessa suunniteltu perustettavaksi Kadettikoulu esikuvanaan Ruotsin Karlbergin sotakoulu ja niin rattaat pantiikin varsin nopeasti liikkeelle. Kadettikoulu perustettiin ja 1.kadettikurssi aloitti opintonsa 25.1.1919.
Fahnenjunkerschulen oppilaat siirtyivät Suomen Kadettikouluun ja 1.kadettikurssin oppilaat olivat pääasiassa näitä. Reino Laine oli eräs heistä. Hän oli myös vähemmistön edustaja siinä mielessä, että hänen äidinkielensä oli suomi; noin 60% kadeteista oli ruotsinkielisiä ja aatelisia. Kurssilla oli runsaasti vanhojen sotilassukujen edustajia mm. ainakin yksi kreivi, useita vapaaherroja, markiisi jne.
Opiskelu sujui Reino Laineelta hyvin ja hän oli I vuosikurssin priimus ja samalla kadettivääpeli. Kadettinumerot jaettiin ensi kerran siten, että n:o 1 oli priimus ja kadettivääpeli. Sen jälkeen kadettialiupseerit pituusjärjestyksessä, joista pisin kadettikersantti Paischeff oli n:o 2 jne. Sen jälkeen kadetit jälleen pituusjärjestyksessä pisimpänä kadetti Laaksonen (myöh. eversti ja Marskin ritari) n:o 15 ja viimeisenä kadetti Indrenius-Zalewski n:o 56, ei suinkaan huonoimpana vaan -lyhimpänä.
Lopullisessa ”ranking” listassa kurssin päättyessä Reino Laine oli edelleen ylivoimainen priimus. Kadettikurssi päättyi 31.3.1920 kestettyään 1 v 2 kk. Laineen palveluspaikaksi määrättiin Porin Rykmentti, mutta jo 1.5.1920 hänet siirrettiin Kadettikoululle kouluttajaksi. Kesällä 1920 hän sairastui tuon ajan pahimpaan kansansairauteen keuhkotautiin. Henkilöasiakirjoissa on merkintä ”Saanut Suomen kadettikoulun aikana keuhkotaudin kylmettymisen takia”. Sairausloma oli pitkä 1.8.1920-1.12.1922. Näin Kadettiupseerimatrikkelin merkinnät palveluksesta Kadettikoulussa ja Radiojoukoissa oli nähtävä vakanssisijoituksina. Vänrikiksi Laine ylennettiin 1.4.1920 ja luutnantiksi 5.1.1921 virkaikäoikeudella 6.12.1920.
Reino Laine lienee tehnyt tilannearvion omasta käyttöarvostaan kenttäkouluttajana. Se oli mahdoton tehtävä. Oli kuitenkin sääli jättää käyttämättä hänen monipuolisia kykyjään (hän oli ruotsin-, saksan-, ranskan- ja venäjänkielen taitoinen). Ratkaisu – ero puolustusvoimista astui voimaan 15.11.1922.
Uusi ura urkeni 1.3.1923 alkaen Suojeluskuntajärjestössä Suojeluskuntien Yliesikunnan koulutusosastolla erikoisaselajikoulutusupseerina. Nyt hänen taitojaan ja tietojaan voitiin hyödyntää. Hän kirjoitti mm. v 1925 ohjesäännön ”Ohjeita mieskohtaisessa ja ryhmän taistelukoulutuksessa”. Tietojaan hän syvensi opintomatkalla Englantiin 1923-24. Hänen saavutuksensa palkittiin ylennyksellä kapteeniksi 16.5.1925.
Uusi opintomatka toukokuussa 1926 Yhdysvaltoihin päättyi jo menomatkalla kuolemaan 7.5.1926. Yhdysvaltoihin hän saapui vainajana. Hän oli matkalla sairastunut joko puna- tai keuhkotautiin menehtyen jossakin Atlantilla. Vastassa ollut sukulainen sai järkyttävän ”tuliaisen”. Kyseinen sukulainen ei jättänyt Reino Lainetta vieraaseen maahan, vaan toi hänet Suomeen. Reino Laine haudattiin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle lähelle runoilija Eino Leinon hautaa.
Kadettikunnan edustajat havahtuivat everstiluutnantti Mauno Nummelan kyselyyn: ”Mitä tiedämme kadetti n:o 1:stä?”. Nyt, kiitos Reino Laineen aktiivisen sukulaisen tiedämme jo paljon. Kadettikunta kunnioitti vuosipäivänään 27.1.2004 Reino Laineen muistoa kiinnittämällä kadettiupseerin hautamerkin hänen hautakiveensä.
***
Kadettiupseerin hautakivitunnus Reino Laineen haudalle
”Vuosi 2004, jolloin toimin Kadettikunnan puheenjohtajana, oli Kadettikunnan mittakaavassa juhlavuosi. Sinä vuonna vietettiin upseerikoulutuksen 225-vuotisjuhlavuotta ja vuosipäivän aikoihin tammikuussa toimisto valmisteli jo kuumeisesti Rantasalmella kesällä 31.7. -1.8.2004 järjestettävää, Haapaniemen Kadettikoulun ja upseerikoulutuksen kunniaksi pidettävää juhlaa, teemalla ”225 vuotta kadettiupseereita – upseeri suomalaisessa yhteiskunnassa”. Vuosipäivää tammikuussa suunniteltaessa silloiselle Kadettikunnan pääsihteerille, eversti evp Pekka Rapilalle tuli idea, että etsitään itsenäisen Suomen kadettikoulun ”kadettiketjun päät” . Nopeasti löytyi kadetti numero 1, Reino Laine, Kadettimatrikkelista. Sitten selvitettiin Kadettikoululta, kenellä on suurin kadettinumero ja löydettiin 72. merikadettikurssilla opiskeleva kadetti Eero Ågren kadettinumerolla 9907.
Pekan ja Kadettikunnan silloisen toimistonhoitajan, Marjukka Lehtisen ”selvitystyöllä ” löysimme Reino Laineen omaisia, jonka jälkeen etsimme hänen hautapaikkansa. Ajatuksena oli kiinnittää hautakiveen kadettiupseerin hautakivitunnus, mikä luonnollisesti vaati omaisten suostumuksen.
Hautapaikka ympäristöineen kunnostettiin ja hautakiveen kiinnitettiin hautakivitunnus. Omaisten edustajat kutsuttiin paikalle ja niin Reino Laineen haudalle Hietaniemeen kokoontui Kadettikunnan 83. vuosipäivänä 27.1.2004 omaisten lisäksi 12 kadettiveljeä, jotka kaikki edustivat eri kadettikursseja.
Vanhin kadettiveli paikalla oli tämänhetkinen Ikikaaderi Olli Vuorio 26. kadettikurssilta, kadettinumeroltaan 2674 ja nuorimpana edellä mainittu ”kadettiketjun nuorin pää”, kadetti Eero Ågren 72 merikadettikurssilta. Aikaisemmista puheenjohtajista oli paikalla meidän kaikkien kunnioittama kenraalimajuri Matti Vanonen 32. kadettikurssilta.
(Kuvakaappaus Kylkiraudan numerosta 1/2004)
Tilaisuus oli koruton, mutta kaunis. Kadettiupseerin hautakivitunnus oli kiinnitetty paikalleen etukäteen. Pakkasta oli kipakasti, toistakymmentä astetta. Laskin seppeleen hautakivelle kadetti Ågrenin kanssa ja pidin sen jälkeen puheen. Tilaisuuden päätyttyä ja omaisten poistuttua otettiin valokuva (yllä), missä näkyy seppelöity hauta kadettiupseerin hautakivitunnuksineen ja paikalla ollut kadettiveljien joukko, kadettikurssijärjestyksessä.”
Kenraaliluutnantti Ilkka Aspara
Kadettikurssi 58, kadettinumero 5728
Kadettikunnan puheenjohtaja 2004 – 2006
Kylkirauta 1/2004 artikkeli ”Kadetti Eero Ågren – kadettiupseerien ketjun pää” kertoo edellä kuvatusta tapahtumasta. Artikkelin voi lue tästä linkistä.
***
Reino Laineen muistoa kunnioitettiin Itsenäisen Suomen kadettikoulutuksen 100-vuotispäivänä 25.1.2019
Itsenäisen Suomen kadettikoulutuksen 100-vuotispäivä 25.1.2019 aloitettiin Hietaniemen hautausmaalla muistamalla ensimmäisen kadettikurssin priimusta ja kadettikurssin kadettivääpeliä, kadetti numero 1, kapteeni Reino Lainetta.
Kukkavihko laskettiin Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin ja Kadettikunnan puheenjohtajan, kenraalimajuri Jari Kallion johdolla.
Vasemmalta kadetti Otto Vuori (104.k), luutnantti Lauri Mattila (99.k), yliluutnantti Saska Pajunen (98.k), kapteeni Matti Hautanen (91.k), majuri Janne Kananen (78.k), Kadettikoulun johtaja, eversti Juha Helle (76.k), eversti Timo Pöysti (69.k), Kadettikunnan puheenjohtaja, kenraalimajuri Jari Kallio (68.k), Helsingin Kadettipiirin puheenjohtaja, eversti Hannu Aikio (61.k).
