Vuonna 1922 Kadettikunta päätti teettää itselleen toverimerkin yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi. Koska sotaväen ylin johto vastusti ajatusta, teetettiin aluksi hopeinen ranneke, jossa oli kuvattuna kadetin juhlapuvun olkapoletti. Rintamerkkiajatus jäi kuitenkin itämään, ja vuonna 1926 luutnantti Göran Wichmann (kadetti n:o 70) piirsi nykyisen merkin sekä useita muita merkkiehdotuksia. Merkkiä kehystävä laakeriseppele on samanlainen kuin Haminan kadettien toverimerkissä ja siksi merkki piti hyväksyttää Haminan kadettien Kadettiklubissa. Alun perin merkkiä suunniteltiin kannettavaksi vasemman rintataskun alapuolella. Merkin käyttöoikeus kuuluin vain Kadettikunnan jäsenille, ja jäsenen erotessa tai tullessa erotetuksi Kadettikunnasta, merkki tuli palauttaa Kadettikunnalle.

Tasavallan presidentti hyväksyi merkin 20.1.1928, vaikka sotaväen päällikkö, jääkärikenraalimajuri Aarne Sihvo ei puoltanut merkin virallistamista. Ensimmäiset merkit jaettiin 9. kadettikurssin valmistuessa 16.5.1928. Lupa merkin kantamiselle virkapuvussa vasemman rintataskun päällä tai vastaavassa paikassa annettiin 20.4.1934. Ensimmäisten 1001 merkin miekan kärjet olivat alaspäin. Ne käännettiin heraldisesti oikeaan asentoon eli ylöspäin vuonna 1936. Merkin reunuksen muodostaa soikea, alareunastaan sidottu hopeinen laakeriseppele, jonka päällä on säännöllisin välein yhdeksää historiallista Suomen maakuntaa symboloivat heraldiset ruusut. Seppeleen sisäpuolella on kultaisen nousevan auringon kehän sisällä kultainen Suomeen vaakunaleijonan yläosa. Auringon alapuolella ovat taistelua symbolisoivat kärjet ylöspäin ristikkäin olevat hopeiset suorat kalvat.

Tasavallan presidentti vahvisti merkin upseerin virkatutkinnon merkiksi 30.10.1971. Kadettikunnan siviilipuvussa kannettavaksi jäsenmerkiksi tuli saman merkin miniatyyri. Merkin nimeksi muutettiin 1.1.1993 ”upseerin tutkinnon merkki”.