Itsenäisen Suomen Kadettikoulun ensimmäinen kurssi alkoi 25.1.1919 ja päättyi 31.3.1920. Kadettikoulun vuosipäivän juhlaan kokoontuneet ensimmäisen kadettikurssin upseerit perustivat Kadettikunnan 27.1.1921. Opettajina koulussa toimivat tsaarinajan Venäjän Haminan Kadettikoulusta valmistuneet ja jääkäriupseerit. Kadettikunnan perinteet polveutuvat näiden kautta Haapaniemen kadettikouluun asti eli aina 1700-luvun loppupuolelle.
Tuolloin olosuhteet Suomessa olivat varsin erilaiset kuin nyt. Suomi oli vastikään itsenäistynyt ja haki paikkaansa ja linjaansa suvereenina valtiona. Puolustusvoimien yleisjärjestelyt ja samalla myös upseeriston koulutus olivat vasta asettumassa kehyksiinsä.
Suomen upseeristo oli koulutukseltaan epäyhtenäinen ja koostui neljästä pääryhmästä:
- Venäjän vallan aikana koulutuksensa saaneista upseereista
- Itsenäisyyden alussa erilaisilla pikakursseilla koulutetuista upseereista
- Saksassa koulutuksen saaneista jääkäreistä
- Uusimpana ryhmänä Suomen kadettikoulun omista kasvateista
Kadettiupseerien vaikutusmahdollisuudet olivat melko vähäiset. Heidän keskuudessaan syntyikin tarvetta ja halua kurssiaikaisen yhteenkuuluvuuden ja toveruuden jatkamiseen. Näin perustetusta Kadettikunnasta muodostuikin ennen kaikkea luja yhtesisö, jonka tarkoituksena oli ylläpitää yhteyttä jäseniensä kesken sekä kehittää niin omassa kuin muunkin upseeriston keskuudessa yhteenkuuluvaisuutta, toveruutta ja suomalaista upseerihenkeä.
1920- ja 1930-luvuilla Kadettikunnan toiminta oli erittäin voimakkaasti jäsenistökeskeistä. Osaltaan tähän vaikutti kadettiupseerien nuoruus ja samanikäisyys sekä pieni lukumäärä.
Kadettikunnan tarkoituksena oli vakiinnuttaa kadettiupseeriston asemaa puolustusvoimien muiden upseeriryhmien keskuudessa. Alusta lähtien Kadettikunnan tavoitteena oli yhtenäisen upseeriston muodostaminen Suomen puolustusvoimiin.
Pöytäkirja kokouksesta, missä perustettiin Kadettikunta.
Suomeen oli perustettu Upseeriliitto vuonna 1918. Kadettikunnassa katsottiin itsestään selvyydeksi, että kaikki kadettiupseerit kuuluisivat myös Upseeriliiton jäsenyyteen. Vuodesta 1926 alkaen ensimmäiset kadettiupseerit pääsivät jäseniksi myös Upseeriliiton hallitukseen ja vuodesta 1935 alkaen kadettiupseerit olivat Suomen puolustusvoimien suurin upseeriryhmä. 1960-luvulla tultiin luonnollista tietä siihen tilanteeseen, että käytännöllisesti katsoen kaikki upseerit olivat kadettiupseereita.
Kadettikunnassa nähtiin, että aatteellinen maanpuolustustyö on elintärkeää suomalaisen upseerikunnan yhtenäisyydelle ja henkiselle kestävyydelle sekä pienen maan kansalaisten maanpuolustustahdolle.
Vuonna 1970 Kadettikunta ja Upseeriliitto allekirjoittivat yhteisen julkilausuman, jonka mukaan Upseeriliitto keskittyy upseerien ammatti- ja etujärjestötoimintaan ja Kadettikunta maanpuolustusaatteelliseen työhön ja jäsenistönsä yhteisöllisuuden vahvistamiseen. Tämä työnjako on vuosien saatossa osoittautunut erittäin kaukokatseiseksi ja onnistuneeksi sekä perusteiltaan hyvin toimivaksi.
Kadettikunta on tehnyt mittavan työn 1970-luvulta lähtien koululaitoksen piirissä jakaen siellä yli puolelletoista miljoonalle opettajalle, opiskelijalle ja koululaiselle tietoa maanpuolustuksen eri aloilta ja siten antanut heille ajattelemisen aihetta maanpuolustuksen tehtävistä ja tarpeellisuudesta.
”Constantem decorat honor -kunnia kestävän palkka” on Kadettikunnan tunnuslause ja se kuvannee hyvin myös järjestön jäsenistön asemaa ja periaatteita. Ellemme tunne menneisyyttämme, olemme kadottaneet tulevaisuuden.
