Kunnostustyön toteuttavat Rantasalmen kunta ja Rantasalmen Rotaryklubi. Kadettikunta tukee hanketta taloudellisesti.

Muistomerkkialueen pohjatyöt on tehty ja alueen aita on uusittu ja maalattu. Kahden lipputangon perustukset on tehty. Muistomerkki on puhdistettu. Muistomerkin edessä oleva laatoitus kunnostetaan ja alue nurmetetaan.

Kuvassa näkyvä rakennus kuluu maanviljelijä Kankkusen suvulle, jonka maista muistomerkkialue on lunastettu. Alueen omistaa valtio.

Kadettikunnan pääsihteeri
Eversti evp Juha Tammikivi

***

Haapaniemen Kadettikoulu (1779-1819)

Eversti Yrjö Maunu Sprengtporten oli tehnyt 20.3.1779 aloitteen Ruotsin kuninkaalle sotakoulun perustamiseksi, jotta saataisiin joukkojen upseeritarve tyydytetyksi. Näin ollen Haapaniemen sotakoulu aloitti toimintansa 1.8.1780 Kuopiossa. Koulu siirrettiin 1.5. Haapaniemen tilalle Rantasalmen pitäjään.

Vuonna 1791 koulun nimeksi muutettiin Haapaniemen Kadettikoulu, ja tällä nimellä se toimi aina vuoteen 1808 asti, jolloin koulun toiminta päättyi Suomen sodan syttymiseen.

Koulun nimeksi muutettiin vuonna 1812 Haapaniemen Kenttämittauskoulu, jolloin koulu palasi toimintaan sodan jälkeen. Se toimi edelleen samoissa Kadettikoulun tiloissa kouluttaen aluksi kartoittajia ja 3.4.1816 lähtien jälleen upseereita.

Koulun tilat paloivat 27.9.1818, ja tämä oli yksi syy koulun lopulliseen lakkauttamiseen 27. toukokuuta 1819. Suomen sotaan osallistui 210 valmistuneesta kadetista 130, joista 8 kaatui ja 34 haavoittui. Sodan jälkeen Ruotsissa palveli noin 50, Suomessa 34 ja Venäjällä 10 haapaniemeläistä. Tunnetuin haapaniemeläinen lienee Suomen ensimmäinen sotilaspedagogi, everstiluutnantti Samuel Möller, joka palveli Haapaniemen Kadettikoulussa vuosina 1779–1800. Koulun johtajana hän toimi 1782–1800 ja uudestaan opettajana 1812-1814. Möller sai koko Ruotsin valtakunnan kattaneen maineen taitavana pedagogina ja esimerkillisenä kadettien kasvattajana.