Kadettikunnan 101. vuosipäivän juhla 27.1.2022 Helsingin yliopiston juhlasalissa  peruutettiin  koronatilanteen ja siihen liittyvien rajoitusten vuoksi.

Everstiluutnantti, sotilasprofessori Marko Palokankaan vuosipäivän juhlassa pidettäväksi tarkoitettu puhe on luettavissa alla.

***

Kadettikunta 100 vuotta – katseet tulevaisuuteen

Kadettikunnan herra puheenjohtaja, arvoisa juhlayleisö, hyvät naiset ja herrat;

Kadettikunnan satavuotinen historia on hyvin värikäs. Vakiintuneen aseman saavuttaneen yhdistyksen elinjaksolle mahtuu muun muassa kaksi veristä sotaa, kymmeniä lamakausia, sekä jatkuva yhteiskunnallinen muutos. Näiden ja monien muiden asioiden kanssa kamppailu ja niistä selviäminen – saati yhdistyksen ja yhteisön säilyminen ajallisesti näin pitkään toimintakykyisenä ja elinvoimaisena ei ole itsestäänselvyys. Kenties juuri siksi Kadettikunnan tunnuslauseeksi muodostunut ”Kunnia kestävän palkka” on mitä parhain tapa tarkastella yhteisömme vuosisataista taivalta sekä sen valoisaa tulevaisuutta.

Kadettikunnan 100-vuotisjuhlavuoden päätteeksi on hyvä suunnata katseet tulevaisuuteen ja tarkastella hieman sitä mihin olemme matkaamassa. Tällaisena juhlapäivänä on tärkeää pysähtyä pohtimaan Kadettikunnan roolia ennen, nyt ja tulevaisuudessa; mitä kadettiupseerius todella tarkoittaa ja mikä sen merkitys on itsenäiselle ja vapaalle Suomelle, sekä ennen kaikkea yhteiselle tulevaisuudellemme?

Sodankäynti, sodan ja taistelun kuva ovat muuttuneet paljon. Nykyaikainen taistelukenttä, teknologian kehittyminen sekä yksilöiden asenne- ja arvoperustan muutokset haastavat kadettiupseeristoa aivan uudella tavalla. Tulevaisuuden taistelukenttä ja sodankäynti tukeutuvat oletettavasti ja väistämättä yhä enemmän tekoälyyn, kauko-ohjattaviin tai autonomisiin asejärjestelmiin ja robotteihin, mutta päätöksenteon keskiössä tai operaattorina uskotaan yhä olevan ihminen eli yksilö. Kadettiupseerien vahvuutena aina olleet perinteiset ihmisten johtamisen taidot säilyvät siten edelleen keskeisinä sotilasjohtajan taitoina.

Me tiedämme, että yksilön toimintakyky rakentuu fyysisestä, psyykkisestä, eettisestä ja sosiaalisesta kokonaisuudesta. Itsensä tunteminen on perusedellytys oman toimintakyvyn todenmukaiselle ylläpidolle ja kehittämiselle. Kadettiupseerin toimintakyvyn tärkeimmäksi osa-alueeksi nostaisin fyysisen kunnon, joka luo perusedellytykset kaikille muille toiminnoille. Kun veri kiertää jaloissa, kiertää se myös päässä. 

Psyykkinen toimintakyky näyttäytyy upseerilla päivittäisenä jaksamisena, joustavuutena ja kestävyytenä niin työssä, kotona kuin harrastuksissakin. Eettinen toimintakyky nivoutuu voimakkaasti psyykkisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja on siten tärkeä osa jokapäiväisiä valintoja ja päätöksiä. Tämän osa-alueen kehittäminen vaatii jatkuvaa itsetutkiskelua. Kadettiupseerin perusedellytyksiä ovat yhteisömme peräänkuuluttamat totuuden- ja oikeudenmukaisuus sekä epäitsekkyys.

Sosiaalinen toimintakyky antaa valmiuksia tavoitteelliseen vuorovaikutukseen. Kadettiupseerin luonteva ja rehellinen käyttäytyminen, inhimillinen kanssakäyminen ja luottamusta huokuva toiminta vaikeissakin tilanteissa ovat mielestäni sosiaalisuuden korkeimpia asteita. Teeskentelyllä tai opetellulla ”sotilasroolilla” ei saavuteta kenenkään luottamusta – päinvastoin.

Arvon juhlayleisö;

Kadettikoulu on kantanut merkittävän vastuun suomalaisen upseeriston johtamiskoulutuksesta. Tällä työllä on ollut ja tulee edelleen olemaan tärkeä merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja sen turvallisuudelle sekä maanpuolustukselle. Merkille pantavaa on myös, että kadettiupseereita on meillä aina laajasti arvostettu. Yhtenä syynä on varmasti se seikka, että kadettiupseerit ovat osanneet vastuunkantamisen jalon taidon kaikissa eri tehtävissä ja toimissa. Tästä kaikkein kovimman esimerkin ovat antaneet he, joiden osaksi tuli puolustaa maatamme sotiemme aikana. He antoivat maamme puolesta kalliin uhrin ja juuri sotiemme veteraanien ansiosta meillä jälkipolvilla on tänään itsenäinen ja vapaa Suomi.

Yhteenkuuluvuutta pidetään usein avainasemassa toimintakyvyn ja kriisinkestävyyden kannalta. Kadettikunta on tässä tärkeässä asemassa, sillä se on yhteisönä myös perinneorganisaatio. Aktiivisella perinteen vaalimisella pyritään muun muassa suurempaan koheesioon ja sitä kautta suurempaan vaikuttavuuteen. Voidaan väittää, että Kadettikunnassa vallitsee vahva institutionaalinen yhteenkuuluvuus ja sitoutuminen kadettiupseeristoon ja sen perintöön, sellaisessa muodossa, joka voisi nostattaa moraalisia velvoitteita. Yksi tällainen institutionaalisen yhteenkuuluvuuden lähde on joukko-osastohenki, Esprit de Corps, joka on joukko innolla jaettuja joukon jäsenyyden tunteita, uskomuksia ja arvoja, ja joka voi ilmetä vahvana haluna saavuttaa yhteinen päämäärä jopa vihamielisyyttä kohdattaessa.

Minulle, yhtenä lukuisista Kadettikunnan jäsenistä, yhteisömme merkitsee voimakasta aatteellista ylpeydentunnetta, yhteenkuuluvuutta, uhrimieltä kunnioittavaa nöyryyttä sekä 100-vuotisten kunniakkaiden perinteiden vaalimista. Nämä kaikki tunteet yhdistyvät Kadettikunnan monipuolisessa toiminnassa, joka perustuu vahvaan arvopohjaan. Uskallan myös väittää, että Kadettikunnan voimanlähteenä ja vahvuutena ovat aina olleet ihmiset. Erilaisista lähtökohdista, kodeista ja paikkakunnilta Kadettikouluun hakeutuneet ja sitä kautta Kadettikuntaan liittyneet erilaiset ihmiset ovat kohdanneet jotakin yhteistä. Yhteinen nimittäjä on varmasti vahva maanpuolustustahto, mutta Kadettikunnassa sen jalointa muotoa kutsutaan kunniaksi, joka koristaa kestävää.

Hyvät kuulijat;

Maamme itsenäisyyden puolustus nojaa tänä päivänä suomalaisten vahvaan maanpuolustustahtoon. Suomalainen maanpuolustustahto ei ole ontto klisee, vaan se on koko puolustuksemme kivijalka. Tahtoa voidaan pitää yllä vain, jos kansalaiset kokevat maan ja yhteiskunnan olevan puolustamisen arvoinen. Puolustustahtomme kumpuaa yhteisistä historiallisista kokemuksista ja koettelemuksista, syvälle juurtuneesta demokratiasta sekä vapautta, oikeudenmukaisuutta ja peräänantamattomuutta korostavasta kansanluonteestamme – eli sanalla sanoen sisusta.

Suomen kansainvälinen menestys tarvitsee tulevaisuudessakin vahvan kansallisen itsetunnon, johon kuuluvat usko omiin mahdollisuuksiin ja ylpeys kunniakkaasta menneisyydestämme. Yhteiset arvot ovat selviytymistarinamme perusta. Suomi on vaurastunut työtä tekemällä. Tiede ja koulutus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat olleet uudistumisen ytimessä. Tänään, Kadettikunnan juhlapäivänä, meillä on mahdollisuus ja syytä arvioida suomalaisten arvojen tämän päivän sisältöä tulevaisuuden rakennuspuina.

Suomella ei ole koskaan ollut varaa suhtautua turvallisuuteensa kevein mielin. Olipa turvallisuuspoliittinen tilanteemme millainen tahansa, on selvää, että puolustuksemme on aina oltava uskottavaa. Suomen puolustuksen uskottavuus on monien tekijöiden summa, jossa kansalaisten puolustustahto ja yleinen asevelvollisuus ovat ratkaisevan tärkeässä asemassa. Paraskaan tekniikka tai kalusto ei tarjoa uskottavaa puolustuskykyä ilman maanpuolustustahtoista ja taitavaa käyttäjäänsä. Käyttäjät taas tarvitsevat johtajansa. Kadettiupseereita ja Kadettikuntaa tarvitaan siis edelleen. Pian nykyiset kadetit tulevat ottamaan osansa vastuusta puolustuksemme uskottavuuden ylläpidosta. Se taakka ei ole kevyt, mutta sitä kantaessaan tuntee ylpeyttä. Suomalaiset puolustavat Suomea parhaiten. Viekööt he sitä viestiä eteenpäin tuleville ja uusille kadettisukupolville.

Mikään muu ammattikunta ei valmistaudu vastaavalla tavalla tehtäväänsä. Meistä jokainen on sitoutunut kadettilupauksessa uhraamaan työnsä ja elämänsä isänmaalle. Lupauksen tueksi kadeteista kasvatetaan rohkeita, tunnollisia, vastuuntuntoisia, rehellisiä, aloitekykyisiä ja henkisesti sitkeitä upseereita. Yhteinen arvopohja ja isänmaan hyväksi tehtävä työ yhdistävät kadettiupseereita läpi elämän ja tekevät Kadettikunnasta elinvoimaisen yhdistyksen.

Kadettiupseerien yhteenkuuluvuuden edistäminen, ammattitaidon kehittäminen ja upseerien ammattiylpeyden ja arvostuksen vaaliminen ovat luontevia ja arvokkaita tavoitteita Kadettikunnan toiminnalle. Tämän lisäksi Kadettikunta toimii nyt ja tulevaisuudessakin aktiivisesti vahvistaakseen kansalaisten maanpuolustustahtoa ja turvallisuuspoliittista tietämystä. Kadettikunta on aktiivinen ja arvostettu yhdistys, joka vaikuttaa ja elää ajassa.

Katseet tulevaisuuteen;

Puolustusvoimat on yli sadan vuoden ajan täyttänyt horjuttamatta tehtävänsä ja jatkaa samalla tavalla kohti tulevaisuutta, onpa tuleva sota kuvaltaan minkälainen tahansa. Puolustusvoimien ja sodan ajan johtajia kasvattavan sekä yhdistävän Kadettikunnan suuntaviivat tulevaisuudelle ovat selvät. Tietoisuus menneisyydestä osoittaa Kadettikunnalle sen paikan nykyisyydessä ja antaa sille tulevaisuuteen katsoen vahvan identiteetin.

Tänä päivänä 100-vuotiaan Kadettikunta ry:n toiminnan tarkoituksena on ennen kaikkea kadettiupseerien yhteenkuuluvuuden ylläpitäminen ja edistäminen. Tämän lisäksi toiminta keskittyy kadettiupseerien ammattitaidon kehittämiseen, upseerin ammattiylpeyden ja arvostuksen vaalimiseen sekä upseerikunnan entistä laajemmaksi verkostoitumiseksi osaksi turvallisuuden ja maanpuolustuksen toimintakenttää. Kadettikunnan jäseniä kehotetaan edelleen osallistumaan asiantuntijoina maanpuolustuksesta käytävään keskusteluun. Vastuullisimpana tehtävänämme on yhä kansalaisten maanpuolustustahdon vahvistaminen jakamalla asiapohjaista tietoa Suomen turvallisuuspolitiikasta ja maanpuolustuksesta.

Kadettikunta voi syystä tuntea ylpeyttä historiastaan ja ennen kaikkea katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelevien kadettien arvo- ja asennemaailma kannustaa yhteisöllisyyteen sekä upseeri- ja sotilasperinteiden arvostukseen. Se tarkoittaa edelleenkin sitä, että kadettitoveruus on yhä keskiössä myös nuorten upseerien ajattelussa.

Jokainen Kadettikunnan jäsen voi siten olla ylpeä kuuluessaan isänmaata arvostavaan yhdistykseen, joka korostaa upseeriston yhteenkuuluvuutta ja suomalaista upseerihenkeä, tekee työtä upseerien arvostuksen ylläpitämiseksi, tuntee vastuunsa kansan maanpuolustushengen lujittamisesta ja toimii jäsenkunnan omaisten tukemiseksi. Kadettikunnan ja kadettipiirien hallitusten sekä kaikkien jäsenten on kuitenkin seurattava aikaansa sekä tarkkailtava yhteiskunnan ja toimintaympäristön jatkuvaa muutosta, jotta se havaitsee heikot signaalit sekä reagoi niihin ennakoiden ja oikealla tavalla.

Tehtävämme on Kadettikunnan jäseninä selvä, mutta se vaatii sitoutumista ja samanlaista avarakatseisuutta tulevaisuuteemme, johon voimme historian tapahtumien valossa todistetusti vaikuttaa. Tuntemalla menneisyytemme, voimme katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Haluankin kannustaa kaikkia kadettiupseereita perehtymään Kadettikunnan historiaan, ja osallistumaan monipuoliseen toimintaan.

Koristakoon kunnia meitä kestäviä Kadettikunnan jäsenveljiä ja -siskoja nyt ja ainiaan!