51.kadettikurssi ja 36. merikadettikurssi taitavat olla niitä harvoja kadettikursseja, jotka vuodesta toiseen ovat jaksaneet kokoontua suuremmalla tai pienemmällä joukolla yhteen muistelemaan ”vanhoja hyviä aikoja”. Juhlavuosia lukuun ottamatta ollaan enimmäkseen oltu koolla ”poikaporukalla”, mutta nyt syyskuun puolivälissä tehtiin poikkeus ja meillä oli ilo saada viehättävät puolisomme mukaamme. Poikkeava tosin oli matkakohdekin, tuhatvuotisen Unkarin pääkaupunki Budapest.

Aivan erityinen syy kohteen valintaan oli se, että Budapestissa Suomen suurlähettiläänä oleva kurssiveljemme Pekka Kujasalo oli rohjennut meidät sinne kutsua. Yhteensä 43 kadettiveljen ja 27 puolison mukaan tulo oli hieno saavutus. Etäisyydetkään eivät olleet esteenä, sillä kaukaisimmat matkalaiset taisivat olla varta vasten Sri Lankasta Budapestiin tulleet Butti Ericsson ja puolisonsa Beverly sekä Lauri Hukkanen Bahrainista.

Ensimmäinen kadettiupseeri suurlähettiläänä Budapestissa Pekka Kujasalo ei kuitenkaan ole, sillä vuosina 1989-92 lähettilään tehtävää hoiti jo aiemmin ulkoministeriön palvelukseen siirtynyt 20.merikadettikurssin priimus Risto Hyvärinen. Meille mieluisaa kuultavaa oli sekin, että viimeisenä sotilasasiamiehenä Budapestissa oli kurssiveljemme Lasse Vihersaaren poika, evl. Juha Wihersaari. Vuonna 2004 asiamiehen asemapaikka siirtyi Berliiniin.

Kahden ensimmäisen matkapäivän aikana me saimme tutustua vuonna 1988 valmistuneen, vieläkin uutuuttaan hohtavan modernia arkkitehtuuria edustavan lähetystörakennuksen hienoihin edustus-, kokous- ja saunatiloihin. Erityisesti mieleen jäi Pekan ja Leenan tarjoama mainio, vilkkaan seurustelun virittänyt tuloillallinen. Pekan asiantuntevalla opastuksella saimme tutustua myös Unkarin poliittiseen ja talouselämään. Harva meistä taisi esimerkiksi ennalta tietää, että tärkein Unkarista Suomeen tuotava kauppatavara ei olekaan Egri bikavér, vaan matkapuhelimet.

Unkarilaisilla on osuutensa myös sotiemme historiassa. Talvisotaan ilmoittautui Unkarissa lähes 25000 vapaaehtoista. Suomeen saapui lopulta 341 vapaaehtoista, jotka eivät sotatoimiin ehtineet, mutta osallistuvat Lappeenrannan suunnalla rajavartiointiin toukokuuhun 1940 saakka. Syyskuussa 1944 ajauduimme välirauhansopimuksen myötä rintamalinjan eri puolille ja diplomaattisuhteet olivat poikki aina vuoteen 1949 saakka.

Vajaan kahden miljoonan asukaan Budapestin keskeisimpiin turistikohteisiin me saimme tutustua erinomaisen oppaamme Erzsébet (Elisabet) Nagynén johdattelemana. Erityisiä tutustumiskohteita olivat Sotahistoriallinen museo ja parlamenttitalo. Puolisoillamme oli lisäksi tilaisuus ihastella Gellért- hotellin yhteydessä olevaa erästä Budapestin vanhimmista ja hienoimmista kylpylöistä. Unkarin kulinaarisia nautintoja gulyáslevesistä pörköltiin ja Gundel palacsintaan puolestaan oli tarjolla Kultaisen Tynnyrin ravintolan ja Tonavan risteilyn illallisilla.

Matkailun ohella pidimme myös tukirahastomme vuosikokouksen, jossa tulevalle vuodelle puheenjohtajaksi valittiin Pertti Suominen sekä hallituksen jäseniksi Lasse Härkönen, Kari Kokkonen ja Markku Moisala. Hallituksen varajäseniksi tulivat Mikko Mäki, Kari Vilamo ja Risto Villikari. Perinteisen mister- kilpailun, tällä kertaa Unkari- tietoutta mitanneen Mr. JUDAPEST- kisan ylivoimainen voittaja oli Kari Miekkavaara. Onnittelut!

Keväällä 2006 päätettiin kokoontua Turun suunnalla, toivon mukaan meriveljien isännöimänä. Maaliskuussa 2007 vietettävän valmistumisemme 40- vuotistapahtuman valmistelut päätettiin aloittaa. Lentäjien toivomuksesta paikkana tullee olemaan Tampere, minne toivomme mahdollisimman monen veljen puolisoineen pääsevän.

Parasta antia matkalla taisi kuitenkin taas kerran olla verraton yhteishenki ja mutkattoman yhdessäolon kirvoittamat hauskat muistot. Kiitos siitä vielä kerran kaikille mukana olleille.

Köszönöm!

Pertti Suominen