Vuoden ensimmäinen lounas syötiin kuukauden viiveellä ravintoloitsijan päätettyä vetää henkeä etaläisemmissä maisemissa rankan joulun jälkeen. Oma kurssikin näytti vielä heräilevän talviunesta, koska lounaalle ilmestyivät vain John Björkell, Antero Karvinen, Martti Keskitalo ja Esko Nieminen. Rokka, punssi ja letut valmistivat kuitenkin nopeasti pohjan hedelmälliselle keskustelulle, josta ei puuttunut särmiäkään.

Kadettivääpeli Aku Karvinen aloitti selvittämällä kurssin taloudellista tilannetta. Kirstun pohjalla kilisi edelleen sen verran luotettavasti, että todennäköisistä lähimenoista selvittäneen edelleen tarvitsematta kouria kukkaroita. Kurssin tili oli siirretty Aktiaan, koska se on kassanhaltijan helpoin asiointipaikka. Toinen tilin käyttöoikeus on Martti Keskitalolla.

Kurssin ikääntymisen vuoksi keskusteltiin myös menettelystä siinä vaiheessa kun toiminnan aktiivisuuden ei enää nähdä jatkuvan ja aiheuttavan uusia menoeriä. Helmikuun kokoontumiseen ilmestyneet veljet eivät kyllä ainakaan osoittaneet vähäisintäkään merkkiä hiipumisesta. Nenän aloitteesta syntynyt ajatus ryhtyä selvittämään kurssin olemusta uran ohessa ja sen jälkeen syntyneistä vapaaehtoisen toiminnan tuloksista herätti vilkkaan mielipiteiden kirjon.

Aloitteen taustana oli tosiasia, että kurssimme – jota jo aiemmin oli luonnehdittu ”saranakurssiksi” – oirehti muutosta upseerikunnassa. Sen riveissä oli esimerkiksi viimeinen rintamapalveluksessa ollut kadetti, Perinteiden isä Veikko Stark. Kurssimme aikoihin myös koulutuspohja alkoi yhtenäistyä, kun pääsyvaatimukseksi tuli ylioppilastutkinto.

Koko uran ajan olimme palvelleet rauhan oloissa. Oli siis syitä olettaa, että meidän toimintaamme ovat monet ammatin ulkopuoliset voineet arvioida ja äärimmillään jopa kummastella, kun sota-ajoista on kulunut jo paljon yli virka-ajan maksimivuosien. Uran aikana emme ole kertaakaan toimineet tehtävissä, joihin meidät oli ääriolojen varalta koulutettu, eli taistelussa ase kädessä.

Puolustusvoimat on yhteiskuntaa. Tämä erään vuoden tunnuslause tuo eteemme toimintamallin, joka kertoo vahvasti, että kadettiupseerit ovat yhtä aktiivisia kuin muiden ammattialojen ihmiset rauhan oloissa.

Oman alan mahdollisuudet ja ulottuvuudet ovat sekä ammatillisesti että henkisesti moneen kertaan kartoitettu ja hyviksi havaittu. Silti tietous aktiivisuuden laadusta ja moraalisesta sitoutumisesta lienevät usein alitajun varassa, jos tietoja puuttuu. Tämän tietouden nostamiseksi sekä omassa veljespiirissä että laajempana ymmärryspohjana ideoitiin tietopankki, johon on koottu kurssin upseerien vapaaehtoisen toiminnan tulokset sekä omalle alalle että sen ulkopuolelle ulottuneina tuotteina.

Kokouksen päätöksen mukaisesti lähetettiin koonnos, johon on koottu tähän mennessä saadut tiedot. Ne on esitetty kurssilaisten nimien alle koottuina luetteloina ja maaliskuun rokkalounaalla on tarkoitus käsitellä koonnosluonnos, keskustella sen lopullisesta esitysmuodosta ja lähettää sen jälkeen Kadettikunnan hallitukselle, jota pyydetään arvioimaan aloitteen tarve ja merkitys sekä tekemään päätös aloitteen hyväksymisestä, lykkäämisestä tai hylkäämisestä kaikkia kursseja käsittäväksi tutkimukseksi.

Toivottavasti kadettiveljistä kumpuaa esiin kypsyneitä ajatuksia aloitteesta. Tarkoitus on saada asia eteenpäin niin, että jo huhtikuun rokalla olisi tiedossa Kadettikunnan periaatepäätös.

Nähtäneen siis 14.3. klo 16.00 Konstan Möljässä.

Nenä