Suojeluskunta oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Suurimmillaan suojeluskuntajärjestön jäsenmäärä oli vuonna 1941, jolloin jäseniä oli 120 000 henkeä ja paikallisia suojeluskuntia 674 kappaletta! Järjestöön kuului myös yli 72 000 sotilaspoikaa.

Lotta Svärd oli 1920–1944 toiminut suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö. Se perustettiin tukemaan suojeluskuntia kautta maan. Järjestöön kuului enimmillään noin 170 000 lottaa ja liki 50 000 pikkulottaa.

Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöt olivat Suomen suurin ja kattavin yhdessä toimiva järjestöpari. Se näkyi laajasti koko yhteiskunnassa keskeisenä osana suomalaisuutta.

Varsinkin talvisodan puolustustaistelussa suojeluskuntien ja lottien merkitys koulutuksen, erityisesti ampumataidon, sekä varustuksen, huollon ja maanpuolustustahdon kautta oli erittäin suuri.

Maanpuolustuksen lisäksi Suojeluskunta ja Lotta Svärd vaikuttivat erittäin voimakkaasti muuhunkin suomalaiseen elämänmenoon, kuten urheiluun, yleensäkin liikuntakasvatukseen ja kulttuuriin sekä poika- ja tyttöosastojensa kautta myös lasten ja nuorten kasvatukseen.

Esineistökirjoltaan ainutlaatuisen laaja Wanhan Veteraanin näyttely esittelee Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöjen toimintaa niiden perustamisesta lakkauttamiseen asti.

Näyttelyn sisällössä ja esineistön valinnassa on pyritty siihen, että vierailija ymmärtää, kuinka merkittävistä järjestöistä sen ajan yhteiskunnassa oli kyse.

Aihepiirin paikallistasoa avataan kattavin ja harvinaisin esimerkein Kymenlaaksosta. Ensimmäistä kertaa julkisesti on nähtävänä muun muassa 60 erilaista Kymenlaaksossa käytettyä suojeluskunta- ja lottayhdistysten hihanauhaa. Monipuolinen näyttely on koottu usean yksityisen keräilijän sekä Haminan kaupungin ja Miehikkälän Salpalinja-museon kokoelmista.

Esillä on suojeluskunnan ja lottien erilaisia asukokonaisuuksia, aseita, varusteita, lippuja, kunnia- ja kurssimerkkejä, palkintoja, patsaita, reliefejä, tauluja, ryijyjä, astioita, valokuvia ja lukematon määrä erilaisia pienesineitä järjestön toimintaan liittyen. Joukossa on paljon ennen näkemättömiä kulttuuri- ja sotahistoriallisia aarteita, muun muassa Äyräpään Suojeluskunnan vuonna 1926 Äyräpään kirkolle lahjoittama hopeinen ehtoollismalja.